- Blogit
Maaseudun TUlevaisuus / PTT:n taloustutka 21.3.2011
Tänään kevät julistetaan virallisesti alkavaksi kevätpäiväntasauksen merkeissä. Sahoille se tarkoittaa yleensä vilkastuvaa kaupankäyntiä, kun rakentajat myös pohjoisen pallonpuoliskon markkinoilla heräilevät talviunilta. Sesonkitekijä on sahojen kysyntäyhtälössä vakio – se esiintyy joka vuosi. Lopputulema on usein riippuvainen muista tekijöistä, niin tälläkin kertaa.
Kotimaa ja muu Eurooppa saavat noin kahden kolmasosan painon suomalaisen sahatavaran kysynnässä. Näiden markkinoiden kehitys on viime aikoina edennyt jokseenkin ennakoidusti.
Viime vuonna alkanut talouden elpyminen sai suomalaiset talonikkarit joukolla liikkeelle, mikä tuki osaltaan Suomen talouskasvun voimistumista. Euroopan tärkeillä lankkumarkkinoilla tilanne oli kaksijakoinen. Saksaa lukuun ottamatta rakentaminen oli alamaissa ja suomalaiset viejät onnistuivat kasvattamaan markkinaosuuksiaan pitkälti vahvan kruunun kustannuksella. Kuluvana vuonna talouden kasvun on ennakoitu jatkuvan Euroopassa, erot maiden välillä jatkuvat kuitenkin suurina. Vastapotkua investoinneille antavat finanssipolitiikan kiristykset, kiihtyvä inflaatio ja vaiheittaiset koronnostot.
Tärkeään kysynnän loppuosaan onkin sitten ilmaantunut merkittäviä epävarmuustekijöitä. Nämä tulevat monelta osin myös määrittämään sahamarkkinoiden kulkusuunnan tänä vuonna.
Ensiksi alkoivat Pohjois-Afrikan levottomuudet. Pohjois-Afrikan ripeä talouskasvu demografisen rakenteen tukemana ovat lisänneet rakentamista eksponentiaalisesti, jonka myötä alue on noussut nopeasti yhdeksi skandinaavisen sahatavaran tärkeimmäksi markkina-alueeksi. Riittävä kysyntä alueella on nykypäivänä elinehto monelle suomalaiselle sahalle. Mellakoiden seurauksena sahatavaran kuljetukset olivat pitkään pysähdyksissä. Tilanne elää ja vaikutukset voivat laajentua edelleen.
Seuraavaksi maailmaa järkytti Japanin luonnonkatastrofi. Kyseessä on ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta tapahtumilla on merkittäviä seurauksia myös liike-elämään. Viime vuonna Japanin onnistui kampeamaan taloutensa jälleen kasvuun ja vaikutukset ulottuivat suomalaisen rakennesahatavaran kysyntään. Nyt talous on vaarassa ajautua hetkellisesti taantumaan. Jälleenrakentaminen voi tuottaa rekyyliä talouteen ja samalla lisätä sahapuun kysyntää Suomesta jollakin aikavälillä. Ajatukset ja resurssit on tässä vaiheessa ymmärrettävästi kohdistettu kuitenkin muualle.
Maailma elää tällä hetkellä monella alueella muutoksessa ja näiden vaikutukset ulottuvat myös sahalinjoihin Suomessa. Se minkälaiseksi lopullinen yhtälö tällä kertaa muodostuu, ja mikä on näkemyksemme sen ratkaisusta, selviää ensi viikolla julkistettavasta PTT:n metsä-alan suhdanne-ennusteesta.
Jyri Hietala
