- Blogit
- Metsä
Matti Valonen
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti
Sahatavaramarkkinat ovat uuden edessä, sillä sahatavaran kysyntä kääntyi kevään kuluessa laskuun. Tammi-kesäkuussa sahatavaran vienti Suomesta laski kuusi prosenttia edellisvuodesta. Sahatavaraa vietiin maailmalle vajaat 4,5 miljoonaa kuutiota. Näin vähän ei ole viety vuosikausiin, ellei ensimmäistä koronavuotta oteta huomioon.
Ensimmäisestä koronavuodesta alkanut sahatavaran huippusuhdanne eli koronasuhdanne hiipuu. Kesäkuun vientihinnassa, joka oli vajaat 400 euroa kuutiometriltä, tämä ei vielä näkynyt. Kohta hiipumisen pitäisi jo näkyä vientihinnassa. Edessä on korjausliike alaspäin.
Toistaiseksi on vaikea sanoa, miten suuresta korjausliikkeestä tulee olemaan kyse. Korjausliikkeen suuruuden määrittävät sahatavaran kysyntä ja tarjonta. Koronasuhdanteessa kysyntä on ollut jatkuvasti tarjontaa selvästi suurempi. Tämän seurauksena sahatavaran hinnat ovat pysyneet korkeina. Nyt kun kysyntä kääntyi laskuun, tulevat hinnat seuraamaan perästä.
Valtaosa sahatavarasta käytetään rakentamiseen, joten sen kehitys on sahatavaran kysynnän kannalta avainasemassa. Rakentamisen näkymät ovat synkistyneet samaa tahtia yleisten talousnäkymien kanssa. Talousnäkymiä painavat eritoten inflaatio ja korkojen nousu, jotka heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Myös rakennusmateriaalien ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa rakennusaktiivisuuteen.
Käynnissä olevien rakennushankkeiden tuella sahatavaran menekki säilyy kotimaassa kohtalaisena vielä tänä vuonna. Ensi vuoden osalta lupamäärien pidempään jatkunut lasku tietää rakentamisen vähenemistä. Näkymät ovat samansuuntaiset niin muualla Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassakin.
Samalla kun markkinatilanne muuttuu, eletään suomalaisessa sahateollisuudessa uudistumisen aikaa. Kuluvalla vuosineljänneksellä Metsä Fibre käynnistää Rauman suursahan ja sulkee keskisuuren Kyrön sahan. Ensi vuonna käynnistyy useamman itsenäisen sahan uusia tai uudistuneita sahalinjoja sekä laajennuksia. Vuonna 2024 on määrä käynnistyä Junnikkala Oy:n Oulun saha.
Kaikki nämä investoinnit ovat tärkeitä ja tukevat suomalaisen sahateollisuuden tehokkuutta. Tehokkuuden paraneminen tukee kansainvälistä kilpailukykyä. Erityisen tärkeitä ne ovat heikentyvässä markkinatilanteessa, joka kiristää kilpailua.
Koronasuhdanteessa sahatavaran hinta nousi aivan eri tahtia kuin tukkipuun hinta. Nähtäväksi jää miten sahatavaran hinnan häämöttävä korjausliike tulee vaikuttamaan tukkipuun hintaan.
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.9.
