- Blogit
Uutispalstat täyttyvät päivittäin huolestuttavista uutisista Euroopan talouden alati jatkuvasta heikosta tilasta. Kuluttajien luottamus omaan talouteen horjuu ja uusia joukkoirtisanomisia pelätään lähes alalla kuin alalla.
Samaan aikaan monilla sahoilla sahanterät ovat pyörineet kuumina ahmien tukkipuuta enemmän kuin pitkiin aikoihin vastaavalla ajanjaksolla. Tämä on siivittänyt puukaupan paikoin jopa ennätyslukemiin.
Tilanne on eriskummallinen.
Sahateollisuutta pidetään yleisen taloussuhdanteen herkkänä indikaattorina. Sahojen tuotannosta valtaosa suuntautuu joko suoraan tai välillisesti rakentamiseen. Rakennustuotanto muodostaa kansantaloutemme arvonlisäyksestä merkittävän osan ja se myös reagoi voimakkaasti talouden heilahteluihin.
Totuttu sahateollisuuden ja talouden suhdanteen yhteys ei tällä hetkellä päde. Kun sahatavaran tuotanto lisääntyi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 10 prosenttia, Suomen bruttokansantuotteen volyymi laski 2,1 prosenttia. EK:n tuoreessa suhdannebarometrissa puuteollisuuden tulevaisuuden suhdannenäkymät ovat myös koko elinkeinoelämän näkymiä huomattavasti optimistisemmat.
Pitkällä aikavälillä linkkiä on murtanut sahateollisuuden arvonlisäyksen puolittuminen noin puoleen prosenttiin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Sahateollisuuden suorat ja välilliset vaikutukset koko kansantalouteen ovat näin ollen suhteellisesti heikentyneet.
Sahatavaran kysyntää ohjaavat tekijät ovat myös jossain määrin muuttuneet toimitusten maantieteellisen jakauman muutosten seurauksena. Kotimaahan jäävän sahatavaran osuus tuotannosta laski jo viime vuonna noin kolmannekseen, kun osuus historiallisesti on pyörinyt 40 prosentin tienoilla.
Päävientimarkkinatkin ovat karanneet Euroopan ulkopuolelle. Tuontia lisänneiden kehittyvien maiden talouskasvun perusfundamentit ovat säilyneet kohtuullisessa kunnossa talouskriisin vaikutuksilta. Japanissa puutavaran imua on lisätty keinotekoisesti valtion toteuttamilla mittavilla elvytystoimilla.
Sahatavaran kokonaiskysynnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan Suomen sahateollisuuden kilpailukyky on noussut kilpailijoihin nähden. Valuuttakurssi avittaa suomalaisia tuottajia erityisesti euroalueen ulkopuolisessa viennissä. Vahva Ruotsin kruunu vastaavasti haittaa sikäläisiä sahoja europohjaisessa viennissä.
Vaikka rakentaminen Euroopassa on alavireistä, puun osuus rakentamisessa kasvaa monissa maissa. Tämä lieventää alhaisen rakentamisaktiivisuuden vaikutusta sahatavaran kysyntään.
Suhteellinen muutos kertoo tilanteesta toki vain yhden puolen. Sahateollisuuden viime vuosien vaikeudet ja sitä myöten heikko vertailutaso selittää osaltaan yleisestä suhdanteesta poikkeavaa kehitystä.
Myös spekuloinnille jää sijaa. Ennakoisiko sahateollisuuden hieman parantunut tilanne sittenkin myös muuhun talouteen positiivisempaa virettä?
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 17.6.2013
