- Blogit
- Ruoka
Ruuan – elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien – suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista pysyi viime vuonna Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ennakkotiedon[1] mukaan likimain edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2024 ruokamenojen osuus kaikista kulutusmenoista oli 12,7 prosenttia, kun se vuonna 2023 oli 12,5 prosenttia (Kuva 1).
Kuva 1. Asumisen, liikenteen ja ruuan osuudet kotitalouksien kulutusmenoista 2000–2024 (lähde Tilastokeskus, vuosien 2023 ja 2024 tiedot ennakkotietoja).
Keskimäärin ruokamenojen osuus on koko 2000-luvulla ollut 12,2 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Ruokamenot ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa kuin kaikki kulutusmenot. Ruuan suhteellinen osuus kulutusmenoista on kuitenkin pysynyt yllättävänkin vakaana ottaen huomioon, että ruuan hinta on ajanjaksolla noussut yleistä inflaatiokehitystä nopeammin. Ruuan hinnan nousua onkin kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla; on ostettu edullisemman kategorian tuotteita ja hyödynnetty tarjouksia. Ruokakulujen suhteellisen osuuden säilymiseen vakaana on vaikuttanut myös se, että kokonaiskulutus on kasvanut muissa segmenteissä kuten asumisessa.
Asumismenot, ruoka ja liikenne ovat kotitalouksien suurimmat menoerät. Asumisen osuus on yli kaksinkertainen ruokaan verrattuna. Kotitalouksien kaikki kulutusmenot kokonaisuudessaan kasvoivat viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Ruuan kulutusmenot kasvoivat 1,6 prosenttia. Tämä johtui pääosin volyymin osittaisesta palautumisesta, sillä viime vuonna hintataso pysyi keskimäärin ennallaan verrattuna vuoteen 2023.
Ruokamenojen kehitys kotitalouksissa
Kotitalouksien ruokamenot kasvoivat viime vuonna 670 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa keskimäärin 227 euroa lisää vuodessa kotitaloutta[2] kohden eli noin 19 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen ruokaan kului viime vuonna noin parikymppiä enemmän kuukaudessa kuin edellisvuonna.
Kokonaisuudessaan ruokamenot olivat keskimäärin 5 818 euroa kotitaloutta kohden vuodessa. Summassa on luonnollisesti vaihtelua kotitalouksien koon, lasten lukumäärän ja käytettävissä olevien tulojen mukaan. Pienituloisilla ruokamenojen osuus kulutusmenoista on suhteellisesti suurempi kuin suurituloisilla kotitalouksilla.
On kuitenkin huomioitava, että ruokaa kulutetaan myös kahvila-, ravintola- ja muissa ateriapalveluissa. Ostettujen palveluiden määrä pysyi likimain edellisvuoden tasolla, mutta arvo kasvoi hieman hintojen noustua.
Muutoksia kotitalouksien ruokakorissa
Kotitalouksien kulutusrakenne heijastaa myös pidemmän aikavälin muutostrendejä. Yksi keskeinen kehityssuunta on valmisruokien kulutuksen kasvu. Valmisruokien osuus ruokamenoista on viime vuosina noussut ja on jo 8 prosenttia. Vuonna 2024 kotitaloudet käyttivät valmisruokiin 154 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna; kasvu johtui nimenomaan kulutusmäärän lisääntymisestä, ei hintojen noususta.
Lihan ja maitotuotteiden osuus ruokamenoista on puolestaan vähentynyt. Osa näiden tuotteiden kulutuksesta on kuitenkin siirtynyt luokkaan ”ruokatuotteet, muualle luokittelemattomat”, johon myös valmisruuat kuuluvat. Pitkän aikavälin tarkastelussa tämä viittaa ruokakorin monipuolistumiseen, jalostusarvon nousuun ja erikoistuotteiden kysynnän kasvuun.
Myös Luonnonvarakeskuksen julkaisema Ravintotase[3] tukee kuvaa kulutustottumusten muutoksista. Esimerkiksi viljan kulutus on kasvanut kymmenessä vuodessa (2015–2024) 11 prosenttia. Erityisen huomionarvoista on kauran kulutuksen kaksinkertaistuminen: vuonna 2024 sitä kulutettiin 12 kiloa henkeä kohden. Kaurabuumia ovat vauhdittaneet kiinnostus hyvinvointiin, kasvipohjaisiin tuotteisiin ja laajentunut tuotetarjonta.
Lihan kokonaiskulutus on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kilolla henkeä kohden, mutta lihalajien välillä on tapahtunut selviä muutoksia: sianlihan kulutus on laskenut 21 prosenttia ja naudanlihan 8 prosenttia, kun taas siipikarjanlihan kulutus on kasvanut huimat 42 prosenttia. Nestemäisten maitotuotteiden, erityisesti maidon, kulutus on ollut laskeva, mutta toisaalta maitopohjaisten välipalojen, kuten maustettujen rahkojen, kulutus on kasvanut.
Ruuan hinta nousujohteista tänä vuonna
Vuosien 2022 ja 2023 aikana ruuan hinta nousi noin viidenneksellä. Viime vuonna hintakehitys kuitenkin pysähtyi: kuluttajahintaindeksin[4] mukaan ruuan hinta pysyi keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 2023. Tänä vuonna suunta näyttää jälleen kääntyneen nousuun – toukokuussa ruoka oli Suomessa lähes kolme prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. Alkuvuonna ruuan hinnan nousua on vauhdittanut erityisesti tietyt yksittäiset tuotteet. Esimerkiksi kahvi maksoi toukokuussa lähes puolet (46 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
EU:ssa ruuan hinta on noussut alkuvuonna keskimäärin hieman Suomea nopeammin. Myös naapurimaassa Ruotsissa ruuan hinnan nousu kiihtyi selvästi alkuvuonna. Maailmanpoliittinen epävarmuus monella rintamalla voi kuitenkin heilauttaa tuotantopanosten ja ruuan hintoja ja vaikuttaa koko elintarvikeketjun hintakehitykseen.
Maa- ja elintarviketalouden syksyn suhdanne-ennuste julkaistaan 25.9.2025.
[1] Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden vuositilinpito [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2024. ISSN=2954–0828. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 19.6.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cm1aqxa650a4s07usp8qx2sif. (vuosien 2023 ja 2024 tiedot ovat ennakkotietoja).
[2] Kotitalouksien lukumääränä on käytetty Tilastokeskuksen viimeisintä lukua vuodelta 2023: 2 950 000.
[3] Ravintotase, Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2023-lopullinen-ja-ennakko-2024
[4] Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796–3524. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.6.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/khi
Lisätietoja
