- Blogit
- Ruoka
Sari Forsman-Hugg ja Päivi Kujala
Ukrainan sodalla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen maailmanlaajuisesti. Sotatilanne ja sen seuraukset aiheuttavat markkinahäiriöitä globaalisti, EU:ssa ja Suomessa. Tuotantopanosten, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden saatavuus haavoittuu ja hinnat nousevat. Monet vaikutuksista ilmenevät Venäjälle asetettujen talouspakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden kautta.
Negatiivisen markkinashokin vaikutukset maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla voivat olla monisyisiä, eikä kaikkia mahdollisia seurauksia ole vielä välttämättä edes tunnistettu. Venäjän asettamia vastapakotteita on varmasti luvassa lisää. Vaikutukset maa- ja elintarviketalouteen riippuvat sekä sotilaallisten toimien että pakotteiden kestosta. Vaikutukset voivat ulottua useiden vuosien ajalle. Ruokamarkkinoita leimaa lähivuosina epävarmuus.
Vaikka sotilaalliset toimet päättyisivät nopeasti, paluuta entiseen ei nykyisessä regiimissä ole. Olemme uuden aikakauden edessä, ja tämä on tärkeää tunnistaa myös ruuantuotannossa. Energiamarkkinoiden uudelleenjärjestäytyminen, kun länsimaat irrottautuvat Venäjän energiariippuvuudesta, heijastuu maa- ja elintarviketalouteen. Maataloustuotannon raaka-aine- ja materiaalivirrat sekä kauppasuhteet järjestyvät uudelleen. Suomalaisten elintarvikeyritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta tekee tilaa uusille kansainvälistymisavauksille, mutta tämän tyhjiön täyttäminen voi viedä aikaa. Myös kyberuhkien mahdollisuus on entistä ilmeisempää.
Maatalouden kustannuskriisi pitkittyy
Ukrainan sodan vaikutusten seurauksena maatalouden akuutti kustannuskriisi pitkittyy ja pahentaa maatalouden ahdinkoa, kun taloudellisia puskureita ei ole pitkään jatkuneen heikon kannattavuustilanteen takia. Tuotantopanosten hinnat, jotka kohosivat voimakkaasti jo syksyllä 2021, jatkavat nousuaan ja pysyvät korkealla tasolla. Suomi on riippuvainen tuontienergiasta, ja energiakriisi on jo singonnut muun muassa öljyn ja maakaasun hinnat jyrkkään nousuun. Energiakriisi nopeuttaa vihreää siirtymää, mutta maataloudessa fossiilisten energianlähteiden korvaaminen uusiutuvilla ei onnistu isossa mittakaavassa lyhyellä aikavälillä. Energiakriisi heijastuu myös lannoitteiden saatavuuteen ja hintoihin.
Tällä hetkellä inflaatiopaine taloudessa kasvaa, ja nousupaine kohdistuu vääjäämättä myös ruuan hintaan. Korkeiden tuotantokustannusten lisäksi painetta hinnan nousulle tuo vehnän niukkeneva tarjonta. Venäjä ja Ukraina ovat molemmat merkittäviä vehnän vientimaita, ja nyt Ukrainan viljantuotanto ja -vienti on uhattuna. Vehnän maailmanmarkkinahinta onkin jyrkässä nousussa. Ruuan hinnan nousu voi heikentää ruokaturvaa erityisesti kehittyvissä maissa, johtaa ruuan jakelun säännöstelyyn ja aiheuttaa paikallisia levottomuuksia.
Ruuan maltillisen hintakehityksen voi nyt unohtaa
Ruuan hinta tulee nousemaan Suomessakin. Pandemia-ajan maltillisen ruuan hintakehityksen Suomessa voi unohtaa, sillä edullisen ruuan hinnan aika on nyt ohi. Syksyllä alkanut ja alkuvuodesta jatkunut ruuan hinnan nousu on vasta seurausta syksyn kustannusten nousun siirtymisestä ruuan hintoihin; Ukrainan sodan vaikutukset ruuan hintaan ovat vasta tulossa. Ruuan hinnan nousu voi jopa ylittää yleisen inflaatiotason.
Maataloudessa suurin riski ajoittuu tällä hetkellä satokauteen 2022/23. Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, maataloustuotannon lopettaminen kannattamattomana ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen. Suomessa on korkea tuotannon kotimaisuusaste monissa perustuotteissa (vilja, liha, maito) suhteessa kotimaiseen kysyntään, ja ruokaketjun hyvä toimintavarmuus ei saa vaarantua. Tärkeää on turvata Suomen ruuantuotannon huoltovarmuus. Maatilayritysten toimintakykyä täytyy pystyä pitämään yllä markkinalähtöisin ratkaisuin ja tarvittaessa myös julkisin toimin. Keskeistä on mm. helpottaa maatalouden rahoituksen saatavuutta, löytää ratkaisuja tuottajien neuvotteluvoiman vahvistamiseksi sekä edistää markkinoiden toimivuutta niin, että maatalousyrittäjän osuus ruokajärjestelmän rahavirroista on suurempi kuin nykyisin.
PTT julkaisee maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteensa 29. maaliskuuta.
