”Rujo suhdannekuva – prameat raamit” Hanna Karikallio

                      MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 5.12.2011

On totta, että raamisopimuksen hyväksyminen on
työmarkkinaselkkauksia ja liittokohtaista palkkakilpailua parempi vaihtoehto.
Raami tuo työmarkkinoille ja koko kansantalouteen ennustettavuutta ja vakautta.
Mutta onko raami todellakin niin hyvä, että kaikki osapuolet – valtio,
palkansaajat ja työnantajat – vain voittavat?

Saiko heikkenevä
suhdannekuva liian kalliit raamit?

Valtion näkökulmasta poikkeuksellisen
kattava raamisopimus helpottaa kansantalouden ongelmien hoitamista.
Talouspolitiikan välineistä meillä ovat omissa käsissämme enää vain
finanssipolitiikka ja palkkapolitiikka.

Finanssipolitiikan liikkumavara
on rajallinen, joten palkkapolitiikkaan kohdistuu kovia paineita. Tästä syystä
maan hallitus on tukenut alusta lähtien sopimuksen syntyä. Raamisopimus maksaa
valtiolle 400 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa valtion talous on 7 miljardia
euroa alijäämäinen.

Onko raamisopimuksesta maksettava hinta
valtiontaloudelle liian suuri?

Palkansaajan näkökulmasta palkkakehitys
näyttää epävarmassa taloustilanteessa hyvältä: palkat nousevat parin seuraavan
vuoden aikana yhteensä 4,3 prosenttia. Päälle tulee vielä 150 euron kertakorvaus
ensi vuonna.

Jos inflaatio pysyy kurissa ja korot laskussa, se tietää
palkansaajille mukavaa ostovoiman lisäystä.

Palkansaajat saivat
raamisopimuksessa myös etuja, joita he eivät olisi saaneet liittokierroksella.
Vuorotteluvapaa säilyy ja isyyslomakin pitenee viitteen viikkoon. Tiedostaako
palkansaaja, että veronmaksajan roolissaan hän on myös näiden etujen maksaja?
Voiko raamisopimus edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä?

Työnantajan
näkökulmasta vältytään raamin rajoja suuremmalta palkkakilpailulta.
Vallitsevassa taloustilanteessa on erityisen tärkeää, että työrauha on taattu
seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Työnantajat saavat valtiolta myös
verohelpotuksia. Valtiovallan toimenpiteiden, muun muassa yhteisöveron
lisäkevennyksen ja energiaveroleikkurin aikaistamisen, toivotaan tukevan
kilpailukykyä ja auttavan investointien vauhdittumista.

Ovatko raamissa
sovitut palkankorotukset taloustilanteen heikentyessä liian kovia erityisesti
pienille yrityksille? Miten käy suomalaisten yritysten kilpailukyvyn?

Vaikka raamisopimus on monellakin tavalla kallis ja herättää kysymyksiä,
sisältyy siihen myös mahdollisuuksia, jotka pitäisi osata hyödyntää. Sopimuksen
aikaansaaminen todennäköisesti lisäsi työntekijöiden ja työnantajien
keskusjärjestöjen välistä luottamusta.

Raami voikin parhaimmillaan auttaa
Suomen työmarkkinoiden rakenteisiin liittyvien haasteiden ratkomista
merkittävästi. Työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, työelämän
kehittäminen ja monet muut asiat odottavat päätöksiä.

Palkkapolitiikan
keinot taloustilanteen vakauttamiseksi on nyt käytetty. Talouden kehitykseen
liittyvä epävarmuus ei sen sijaan ole poistunut.