- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Maailmanpankin tuoreessa tutkimuksessa laskettiin uudet arviot eri maiden kansantuotteille niin että alkuperäisiä rahamääräisiä lukuja korjattiin kunkin maan kuluttajahinnoilla. Suomalaisten kannalta tuloksissa ei ole mitään merkittävää uutta. Vaikka euroissa tai dollareissa mitattuna suomalaiset pärjäävät länsimaiden välisessä elintasokilpailussa kohtuullisesti, putoamme ostovoimalla mitattuna monta askelta alaspäin.
Pelkät rahassa mitatut tuloerot eivät kuvaa tyhjentävästi ostovoiman jakautumista edes maamme rajojen sisäpuolella. Alueelliset erot asumiskustannuksissa tasoittavat eroja kasvukeskusten ja maaseudun asukkaiden elintasossa.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreessa raportissa kymmenen Suomen seutukunnan asukkaiden tulotasot suhteutettiin asuntojen keskimääräisiin neliöhintoihin. Se, kuinka monta asuntoneliötä voi keskimäärin ostaa käteen jäävällä kuukausipalkalla, kertoo tiivistetyssä muodossa paljon ostovoiman kehittymisestä eri puolilla maata, muodostavathan asumismenot merkittävimmän osan monien kotitalouksien menoista.
Asuntojen hintojen nousu on seurannut tulotason nousua melko tasaisesti, vaikka 2000-luvulla korkeat asuntojen hinnat ovatkin lohkaisseet yhä suuremman osuuden kotitalouksien tuloista kaikissa suurimmissa kaupungeissa.
Kaikkein heikoin ostovoima on helsinkiläisellä asuntokunnalla, joka sai vuonna 2006 kuukausituloillaan yhden asuntoneliön, eikä tilanne näyttänyt espoolaisen näkökulmasta paljon paremmalta. Vertailun vuoksi Tampereella asuntokunnan keskimääräisellä kuukausipalkalla sai runsaat puolitoista ja Rovaniemellä vajaat kaksi asuntoneliötä. Pääkaupunkiseudun mahdollisesti muuta maata nopeampi tulokehitys näyttää valuvan asuntohintoihin ainakin niillä kotitalouksilla, jotka ovat hankkimassa ensiasuntoa tai vaihtamassa asuntoa kalliimpaan.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten (Tampere, Turku, Oulu) asuntohinnat ovat kutakuinkin samaa tasoa tulotasoon suhteutettuna. Yllättävän suuria eroja löytyi sen sijaan pääkaupunkiseudun eri alueiden väliltä. Pääkaupunkiseudun niin sanotuissa kehyskunnissa tulotaso/neliöhinta-luku oli yllättäen samaa tasoa Rovaniemen kanssa. Tulos selittyy paitsi kehyskuntien alhaisemmilla asuntohinnoilla, myös sillä, että kehyskuntiin on muuttanut suhteellisen hyvätuloisia perheitä muun muassa Helsingistä.
Kotipaikkakuntansa ulkopuolella töissä käyvien kehyskuntalaisten hyvinvointia verottaa kuitenkin aika, vaiva ja raha, joka kuluu pitkiin työmatkoihin. Helsingin ja kehyskuntien välistä elintasokuilua kaventanevat pian myös tietullit ja ruuhkamaksut, joita kaavaillaan otettavaksi käyttöön lähivuosina.
petri.maki-franti@ ptt.fi
