- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Köyhien maiden kannalta meneillään olevan talouskriisin yksi merkittävä seuraus on ulkomailta ja kaupungeista köyhälle maaseudulle kulkeutuvien rahavirtojen ehtyminen. Ulkomaille parempaa toimeentuloa etsimään lähteneet lailliset ja laittomat siirtolaiset lähettävät vuosittain huomattavia summia kotiseudulleen varmistaakseen perheiden ja sukulaisten toimeentulon. Samalla rahalähetykset muodostavat yksistään merkittävän osan koko maaseudun väestön toimeentulosta ja yksittäisten maiden pääomavirroista.
Virallisesti tilastoitujen rahalähetysten määrä vastaa noin kahta prosenttia kehitysmaiden yhteenlasketusta BKT:stä. Kaikista köyhimmissä maissa osuus on keskimäärin kuusi prosenttia. Yksittäisissä maissa rahalähetykset muodostavat murto-osan koko maan taloudellisesta aktiivisuudesta. FAO:n mukaan esimerkiksi Tadzhikistanissa rahalähetykset kattoivat vuonna 2007 noin 46 prosenttia koko BKT:stä. Libanonissa ja Marokossa vastaavat osuus oli noin 25 prosenttia.
Viralliset tilastot eivät tosin tässäkään kerro koko totuutta, sillä huomattava määrä rahaa liikkuu kirjaamattomina lähetyksinä pimeästi ympäri maailmaa. Eli todellisuudessa rahalähetysten osuus on monissa maissa huomattavasti suurempi.
Rahalähetysten ominaispiirteisiin kuuluu myös se, että ne keskittyvät voimakkaasti tietyille alueille. Keskittymisen seurauksena maailmassa on alueita, joiden talous perustuu vain ja ainoastaan muualta tuleviin rahalähetyksiin.
Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja ehkä hieman yllättäen Venäjä ovat omien reuna-alueidensa kannalta merkittävimmän rahalähteet. Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta rahaa liikkuu myös kaikkialle maailmaan. Venäjän merkitys korostuu etenkin Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Voimakkaan talouskasvun aikana rahalähetysten määrä kasvoi arviolta viidenneksellä vuodesta 2005 vuoteen 2007. Maailmanpankin arvion mukaan määrä alenee tänä vuonna 5–8 prosenttia. Maailmanlaajuinen talouskriisi on vähentänyt myös siirtolaisten työmahdollisuuksia ja sitä kautta kotiin lähetettävää rahamäärää. Valuuttakurssien heilahtelut puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka suuri ostovoima lähetyksen saajalle jää sen jälkeen, kun ulkovaluutta on muutettu kotimaan valuutaksi. Ostovoiman heikentyminen vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja lisää köyhyyttä kokonaisvaltaisesti koko alueella.
Nälkä ja köyhyys kulkevat käsi kädessä. Nälkäiset ovat aina köyhiä. Rahalähetysten vähentyminen ja ostovoiman heikentyminen lisäävät köyhyyttä ja nälkää. Samaan aikaan useat talouskriisin kanssa painiskelevat teollisuusmaat suunnittelevat kehitysyhteistyömäärärahojen alentamista. Rahalähetysten määrän pienentyminen ja kehitysavun alentuminen samaan aikaan on nälkäongelman kannalta kohtalokasta. Talouskriisin seurauksena aliravittujen määrä on maailmassa noussut noin 820 miljoonasta arviolta yli miljardiin. Suunta on täysin väärä. Nyt jos koskaan tarvitaan oikein kohdennettuja panostuksia köyhyyden ja nälän vähentämiseen.
Kyösti Arovuori
