”Puuvirrat muuttavat suuntaa” Tapio Tilli, 27.2.2008

                                             MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

 

Itämeren alueella puuvirrat ovat kulkeneet idästä länteen. Venäjältä on virrannut puuta Suomeen, Ruotsiin ja Baltian maihin. Baltian maista on kuitupuu kulkeutunut Ruotsiin, Suomeen, Saksaan ja Norjaan. Suomen ja Ruotsin välinen puukauppa on ollut vähäistä. Myös Suomen ja Keski-Euroopan välillä on kulkeutunut vähäisiä puuvirtoja.

Venäjä ja Baltian maat ovat toimineet Suomen ja Ruotsin metsäteollisuudelle puuraaka-ainevarastoina. Kotimaista puun tarjontaa on täydennetty tuonnilla idästä. Vuoden 2009 alusta tilanne tulee muuttumaan. Venäjä on ilmoittanut nostavansa puun vientimaksun 50 euroon kuutiometriltä. Tämä lopettaa käytännössä puun tuonnin Venäjältä.

Venäjän puuvaraston oven sulkeutuessa suomalaiset, ruotsalaiset ja baltialaiset puun ostajat joutuvat etsimään uusia puuraaka-ainelähteitä.

Pidemmän aikaa on puhuttu Itämeren altaasta ja sen reuna-alueiden muodostamista puumarkkinoista. Puheista huolimatta toistaiseksi yhtenäistä markkina-aluetta ei ole muodostunut. Esimerkiksi puun hintataso ja hintakehitys ovat olleet erilaisia eri maissa. Saksan ja Ruotsin myrskyjen aiheuttama puun hintojen lasku ei vaikuttanut puun hintakehitykseen Suomessa.

Venäläisen puun virran tyrehtyminen vuoden 2009 alussa voi olla alkusysäys Itämeren alueen puumarkkinoiden synnylle. Venäjän puuta korvaavaa raaka-ainetta haetaan kotimaan lisäksi lähialueen puumarkkinoita. Puukauppa Itämeren alueen maiden välillä voinee lisääntyä.

Esimerkkejä tulevasta on nähtävissä jo tällä hetkellä. UPM on ilmoittanut laajentavansa puun ostoja Ruotsissa. Eräs Kaakkois-Suomessa toimiva itsenäinen saha on aloittanut kuusitukin tuonnin Etelä-Ruotsista. Julkisuuteen on tullut myös tieto siitä, että UPM on kokeillut puun kuljetusten logistiikan toimivuutta Suomen ja Keski-Euroopan välillä.

Puun hintataso ja puun saatavuus tulevat jatkossa ohjailemaan puun kulkuvirtoja Itämeren alueella. Puun ostajien mielenkiinto kohdistuu maihin, joissa puun hintataso on muita alhaisempi. Tällä hetkellä suurin mielenkiinto näyttää kohdistuvan Ruotsiin.

Suomalaiselle metsänomistajalle Itämeren alueen puumarkkinoiden syntyminen ei aiheuta lyhyellä tähtäimellä mitään muutoksia. Suomalaisten puun ostajien lisääntyvät ostot Ruotsista eivät vähennä niiden kiinnostusta kotimaiseen puuhun. Länsinaapurin puulla korvataan Venäjän puuta.

Pidemmällä aikavälillä kilpailutilanne Suomen puumarkkinoilla voi muuttua. Kotimaisten puun ostajien lisäksi Suomeen voi rantautua myös ulkomaalaisia puun ostajia. Lisäkysyntä voi nostaa puun hintaa äkisti uusien ostajien ilmaannuttua markkinoille. Vastaavasti hinta voi myös nopeasti laskea ostajien vetäydyttyä markkinoilta. Tulevaisuudessa voimmekin nähdä Viron puumarkkinoiden kaltaisia nopeita hintamuutoksia myös Suomessa.

tapio.tilli@ptt.fi