|
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Puuvarastot ovat aiheuttaneet teollisuudelle ongelmia viime vuosina. Kalliilla hinnalla hankituista varastoista on jouduttu tekemään arvonalennuksia. Metsäteollisuuden puuvarastopolitiikka tuleekin todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Puuvarastot pyritään pitämään selvästi aikaisempia vuosia pienempinä.
Metsäteollisuudelle muodostuu perinteisesti puuvarastoja noususuhdanteen aikana. Puun hinnan noustessa metsänomistajien puun myyntiaktiivisuus kasvaa. Puun myyntihalukkuuden kasvaessa puuta ostetaan enemmän kuin sitä ehditään hakata. Suomessa yleinen pystykauppajärjestelmä mahdollistaa varastojen muodostumisen.
Puun hinnan kääntyessä laskuun metsänomistajien puunmyynti-into vähenee. Tällöin metsäteollisuus on käyttänyt puuvarastojaan. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että laskusuhdanteessa varastoista hakattava puu on kallista. Esimerkiksi viime vuonna teollisuus käytti vuonna 2008 ostettua kallista tuontipuuta. Lisäksi hakattiin vuonna 2007 kotimaasta kalliilla ostettua puuta.
Metsäteollisuus ei ole ainoa, joka kärsii varasto-ongelmasta. Esimerkiksi sahatavaran ostajat Euroopassa ovat kärsineet sahatavaran hinnan laskun aiheuttamasta sahatavaravarastojen arvonalentumisesta. Sellun hinnan vaihtelusta ovat puolestaan kärsineet ne paperintuottajat, joilla ei ole omaa selluntuotantoa. Sahatavaran ja sellun ostajatkin pyrkivät luultavimmin tulevaisuudessa toimimaan aikaisempaa pienemmillä varastoilla.
Varastojen väheneminen kaikilla tasoilla merkitsee käytännössä sitä, että kysynnässä tapahtuvat muutokset välittyvät aiempaa nopeammin metsäteollisuustuotteiden markkinoilta puumarkkinoille. Kun sahatavaran kysyntä Englannissa kasvaa ja englantilaisella sahatavarakauppiaalla on pieni varasto, välittyy kysynnän kasvu suoraan esimerkiksi suomalaiselle sahalle. Kun suomalaisella sahalla on pieni tukkivarasto, joutuu saha lähtemään nopeasti tukkiostoksille. Eri portaissa olevat varastot eivät aiempaan tapaan vaimenna kysynnässä tapahtuvia muutoksia.
Kysynnässä tapahtuvien muutosten voimistuminen lisää hintavaihteluita. Sekä metsäteollisuustuotteiden hintavaihtelu että puun hintavaihtelu lisääntyvät. Tämä merkitsee yksitäiselle metsänomistajalle sitä, että markkinoiden toimintaa tulee seurata entistä tarkemmin. Todennäköisesti myös metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden kysyntä kasvaa. Hintaepävarmuuden kasvaessa myös metsäyhtiöiden sopimusasiakkailleen tarjoamien hinnantarkistusten merkitys lisääntyy.
Tapio Tilli
|
