- Tiedotteet
- Asuminen
- Kansantalous
Hyvin toimivat asuntomarkkinat ja järjestelmällinen asuntopolitiikka luovat hyvinvointia ja elinvoimaa alueille. Tulevina vuosina muutokset ja haasteet mm. väestökehityksessä, asuntokuntien rakenteessa, rakentamisen näkymissä ja kohtuuhintaisen asumisen edellytyksissä kuitenkin muovaavat asumista merkittävästi niin kuntatasolla kuin valtakunnallisesti. PTT:n uusi puheenvuoro-julkaisu pohtii, millaisilla asuntopolitiikan keinoilla niihin voitaisiin vastata.
Asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan kehitys ovat keskeinen osa talouden ja yhteiskunnan muutoksia. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja työmarkkinoiden muutos vaikuttavat asumisen tarpeisiin, kun taas talouden suhdanteet, korkotaso ja rakentamisen kustannukset muokkaavat asuntotarjontaa ja hintatasoa.
Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli siinä, miten asuntomarkkinat kehittyvät ja miten kohtuuhintainen asuminen voidaan turvata eri väestöryhmille. Lisäksi julkisen talouden kriittinen tilanne pakottaa miettimään entistä tarkemmin julkisten varojen tehokasta käyttöä.
Suomesta kuitenkin puuttuu pitkäjänteinen ja johdonmukainen asuntopolitiikan strategia. Suuret ja äkilliset suunnanmuutokset heikentävät asuntopolitiikan ennustettavuutta ja vähentävät tehtyjen päätösten pitkäaikaisia hyötyjä. Koska hallituskausi on lyhyt aika arvioida politiikkamuutosten vaikutuksia, tarvitaan pitkäjänteisempi lähestymistapa, joka tukee johdonmukaista päätöksentekoa yli vaalikausien. Tämä olisi myös tehokkain keino saavuttaa kestäviä julkisen talouden säästöjä.
Tuore puheenvuoro-julkaisu tarkastelee Suomen asuntomarkkinoiden tulevaisuutta keskittyen keskeisiin muutostrendeihin, haasteisiin ja ratkaisuihin. Julkaisun rahoittajat ovat TA-Asumisoikeus Oy, Asuntosäätiö, Hartela-yhtiöt Oy, Pajala Yhtiöt Oy ja Keskitien säätiö.
Poimintoja suosituksista:
- Asuntopolitiikassa tulisi korostaa asuntojen hallintamuotojen moninaisuutta, jotta eri väestöryhmien asumistarpeet voidaan huomioida. Erityisesti suurissa kaupungeissa asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kaupunkien elinvoiman turvaamiseksi on tärkeää varmistaa riittävä vuokra-asuntotarjonta. Vuokra-asuntojen saatavuus edistää työvoiman liikkuvuutta ja helpottaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin.
- Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi maakunnissa on tärkeää edistää seutukunnallista kuntien välistä yhteistyötä asuntotuotannossa. Lisäksi tulee panostaa liikenneyhteyksien kehittämiseen, jotta työssäkäyntialueet laajenevat.
- Asuinalueiden kaavoituksessa tulee varmistaa lapsiperheiden tarvitsemien palveluiden saatavuus, sillä lasten määrä kasvaa tietyillä alueilla. Perheasuntojen riittävyyteen on tärkeää kiinnittää huomiota, mutta niiden suhteellisen osuuden kasvattamiseen ei nykyisten väestöennusteiden perusteella ole tarvetta.
- Maahanmuutto korostaa tarvetta monipuoliseen asuntopolitiikkaan, jossa huomioidaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevat asuinalueet.
- Asuntokysyntä tulee jatkossa monipuolistumaan hallintamuotojen osalta. Omistusasumisen osuuden väheneminen ei muodosta sellaista asuntopoliittista haastetta, johon tulisi kohdistaa julkisia varoja vaikeassa julkisen talouden tilanteessa.
- Ara-tuotanto on keskeinen politiikkaväline sekä rakentamisen suhdanteiden tasaamiseen että keskeisten asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden tavoitteiden välille voi syntyä ristiriitoja, joten suhdannepolitiikan tueksi tarvitaan muita täydentäviä politiikkavälineitä.
- Asumisen tukijärjestelmässä on keskeistä säilyttää sekä julkisesti tuetut ara-asunnot että asumistuki, sillä nämä tukimuodot täydentävät toisiaan ja palvelevat eri tarpeita. Asumistuki kohdistaa tuen suoraan eniten tarvitseville kotitalouksille, kun taas ara-asunnot tarjoavat asumisratkaisun erityisesti niille, joilla on vaikeuksia löytää sopivaa asuntoa vapaarahoitteisilta markkinoilta.
Puheenvuoro on julkaistu PTT:n sivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/asuntomarkkinoiden-tulevaisuuden-trendit-ja-asuntopolitiikka/
Lisätietoja
Veera Holappa
