- Tiedotteet
- Kansantalous
Tiedote:
Suomen talouden elpymisvire pysähtyy sotaan Ukrainassa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Sota haittaa ulkomaankauppaa, nostaa hintoja ja myllertää globaalin talouden rakenteita. Tässä tilanteessa Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin. Myös työllisyyden hyvä kehitys hiipuu. Epävarmuus taloudessa on erittäin suurta, sillä paljon riippuu sodan kulusta ja seurauksista.
”Talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronasta, mutta Venäjän häikäilemätön hyökkäys muutti sekä turvallisuus- että talousympäristön. Sodalla on merkittävä taloudellinen vaikutus niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Suomen talous kärsii sodan vuoksi viennin laskusta, raaka-aineiden hintojen noususta sekä tuotantoketjujen ongelmista. Sota muuttaa globalisaation rakenteita ja Suomen asemaa niissä. Taloutta puolestaan piristävät puolustusmenojen lisäykset ja energiasiirtymän nopeuttaminen Euroopassa. Arvio on, että sota hidastaa Suomen talouskasvua tänä vuonna noin 2-3 prosenttia.
Talouden ennustaminen taisteluiden ollessa käynnissä on äärimmäisen vaikeaa, ja ensi vuosi on nyt todella kaukana tulevaisuudessa. Tilanteessa, jossa konflikti jatkuu ja Venäjän ja länsimaiden taloudelliset välit ovat poikki, Suomen talous kasvaisi tänä vuonna vain 0,5 prosenttia ja ensi vuonna noin yhden prosentin. Jos konflikti jäisi lyhytaikaiseksi, olisi talouskasvu nopeampaa ja BKT kasvaisi tänä vuonna noin kolme prosenttia. Jos kriisi eskaloituu, talous voi painua taantumaan.
”Suomelle on suuri riski, jos Vladimir Putinin hallinto jatkaa vallassa. Siitä olisi vakavia pitkäaikaisia taloudellisiakin seurauksia. Maariski kasvaisi ja Suomi voisi jäädä logistisesti pussinperälle”, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari.
Kriisi vauhdittaa inflaatiota
Kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kysyntä elpyi pandemian jäljiltä, mutta tuotanto ja logistiikka eivät pysyneet perässä. Vielä ennen sotaa arvioitiin, että inflaatio hidastuu tämän vuoden lopulla. Nyt tilanne on toinen.
Energian hinta jää korkeammalle, raaka-aineiden hinnat kohoavat ja ruuan hinta nousee merkittävästi. Sota pahentaa tuotantoketjujen ja logistiikan ongelmia ainakin väliaikaisesti. Inflaatio kohoaa tänä vuonna 5,0 prosenttiin ja laskee 2,5 prosenttiin vuonna 2023. Hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa, kun reaaliansiot pienenevät. Näin ollen inflaatio hidastaa selvästi kulutuksen kasvua.
Sodan vaikutukset työllisyyteen osuvat nopeimmin teollisuuteen ja matkailuun. Työllisyys paranee vielä 2022 alkuvuoden hyvän vireen myötä yli 74 prosenttiin, mutta kääntyy uudelleen laskuun sodan talousvaikutusten takia. Työttömyysaste laskee tänä vuonna jo alle seitsemään prosenttiin, mutta nousee taas 2023 korkeammaksi.
Vienti kärsii iskun ja tuonnin korvaaminen tulee kalliiksi
Sodan seurauksena vienti Venäjälle on laskenut jo 70 prosenttia ja Venäjän-vienti menetetään lähes kokonaan, jos konflikti pitkittyy. Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta isku on silti raskas.
”Suomalaiset yritykset etsivät uusia markkinoita, mutta kun kaikki muutkin tekevät niin, on niiden löytäminen hankalaa”, sanoo Janne Huovari.
Venäjän tuonti Suomeen on määrällisesti lähinnä raakaöljyä. Isompia ongelmia kuitenkin aiheuttaa malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin seisahtuminen. Nekin pystytään pääosin korvaamaan muista lähteistä, mutta se vie aikaa ja tulee kalliimmaksi. Tuonnin puute haittaa suomalaista tuotantoa tämän vuoden mittaan esimerkiksi rakentamisessa ja metsäteollisuudessa.
Alijäämää ei pidä kasvattaa yleisillä veronalennuksilla
Julkinen talous nousi Suomessa viime vuoden lopulla jopa ylijäämäiseksi, mutta tämä vaihe jää väliaikaiseksi sodan kielteisten talousvaikutusten ja uusien menopaineiden takia. EU:n finanssipolitiikan säännöt pysyvät yhä tauolla, mutta malttia ja kurinalaisuutta pitää noudattaa kriisiaikanakin.
”Kaikki tarvittavat panostukset on tehtävä maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen sekä pakolaisten auttamiseksi. Mutta menonlisäysten pitää olla kriisiin liittyviä välttämättömiä toimenpiteitä. Nyt ei myöskään ole yleisten veronalennusten aika. Finanssipolitiikasta ei pidä tehdä ylimääräistä epävakauden lähdettä”, sanoo Markus Lahtinen.
PTT:n kansantalouden ennuste on julkaistu verkkosivuillamme osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/kansantalous-kevat-2022.html
Lue julkistustilaisuuden kalvosarja täältä (linkki).
Lisätietoja:
Markus Lahtinen, 050 491 3842, markus.lahtinen@ptt.fi
Janne Huovari, 040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi
