• Tiedotteet
• Kansantalous

PTT:n kansantalouden ennuste:

Kotitaloudet ja elvytyspaketit kampeavat
taloutta ylöspäin – kysynnän heikkous haittaa
vientiä, ei kilpailukyvyn puute

Talouden toipumista koronan iskusta ylläpitävät nyt massiivinen elvytys ja kotitalouksien lisääntyvä kulutus. Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan Suomen talous putoaa tänä vuonna 4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 3 prosenttia. Ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta tautitilanteen vuoksi.

”Talous toipui kesällä osittain, mutta aiemmalle kasvu-uralle ei ole toivoa päästä ennen rokotetta. Massiivinen elvytys ja kotitalouksien säästöjen purkautuminen vauhdittavat kuitenkin palautumista”, summaa ennustepäällikkö Janne Huovari.

Ennusteessa hahmotellaan kolme eri skenaariota tämän ja ensi vuoden kehitykselle: optimistinen, perusskenaario ja pessimistinen. Skenaarioissa tämän vuoden talouskasvu vaihtelee -3 ja -5 prosentin välillä ja ensi vuonna 0 – 5 prosentin välillä. Paljon riippuu siitä, miten tautitilanne kehittyy.

Suomen kilpailukyky on parantunut tänäkin vuonna

Suomessa on herännyt huoli talouden kilpailukyvyn kehityksestä. Monissa maissa työvoimakustannukset joustavat normaaleissa taantumissa Suomea enemmän. Koronakriisissä kuitenkin suomalainen lomautusjärjestelmä näyttää antaneen yrityksille tehokkaamman keinon sopeuttaa kustannuksia.
Yksikkötyökustannukset eli palkansaajakustannukset tuotettua tuotantoa kohden ovat kasvaneet koronakriisin aikana Suomessa selvästi vähemmän kuin kauppakumppanimaissa.

”Suomen hintakilpailukyky on selvästi parantunut vuodesta 2014 ja paranee edelleen tämän vuoden aikana. Suomen hintakilpailukyky ei ole todennäköisesti merkittävästi muuttumassa koronakriisin aikana ja Suomen vienti toipuu, kunhan kansainvälinen kysyntä palautuu”, Huovari sanoo.

Talous tarvitsee tukea – kiristystoimiin ei pidä ryhtyä liian aikaisin

Elvytystoimet antavat vauhtia talouskasvulle. Valtioiden suorien menonlisäysten määrä koronakriisin hoitoon on massiivinen, ja keskuspankit tukevat elvytystä pitämällä korot matalina ja rahahanat auki.

EU-maat pääsivät kesällä sopuun 750 miljardin euron tukiohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on luoda kysyntää ja vauhdittaa investointien kasvua sen jälkeen, kun kansalliset julkisen talouden rajoitteet tulevat vastaan. Myös Suomessa EU-tukipaketti vastaa pääosin elvytyksestä ensi vuonna.

”Talouden tukeminen on tarpeen myös kuluvan vuoden jälkeen, eikä kireään finanssipolitiikkaan tulisi palata liian aikaisin. Epävakaassa taloustilanteessa tehdyt kiristystoimet kohdistuvat yleensä jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Niillä voi olla pitkällä aikavälillä isoja kielteisiä vaikutuksia”, Huovari sanoo.

Kotitalouksien kulutus laski alkuvuonna jyrkästi, paljon enemmän kuin tulot. Koronaepidemian aikana kotitalouksien säästäminen on kasvanut huomattavasti länsimaissa. Kesän aikana kulutus on palautunut selvästi, osittain jopa koronaa edeltävää tasoa korkeammaksi.
”Keväällä kertyneitä säästöjä kulutetaan nyt syksyllä, ja niistä riittää vauhdittamaan myös ensi vuoden kulutusta”, Huovari sanoo.

Velka lisääntyy, mutta alijäämä jää pelättyä pienemmäksi

Elvytyspaketit lisäävät julkista velkaa nopeasti. Monessa maassa velkasuhde tulee kasvamaan 10–20 prosenttiyksikköä. Suomessa velkasuhde nousee ensi vuonna 68 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Toisaalta hyvin kevyen rahapolitiikan ansiosta Suomen lainahoitokulut jopa alenevat.

Tukipakettien lisäksi verotulojen väheneminen ja muu menojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää. Alijäämä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi kuin pelättiin, koska tuotannon lasku on jäämässä arveltua pienemmäksi ja kotimaisiin tukiohjelmiin on menossa arvioitua vähemmän rahaa.

Työmarkkinoiden ykköstavoite on toipua koronasta

Ennusteen mukaan työttömyysaste nousee 8 prosenttiin ja työllisyysaste laskee 71,5 prosenttiin. Ensi vuonna talouden odotetaan kohentuvan, joten työllisten määrä kasvaa hieman. Toimia tarvitaan kuitenkin tukemaan varsinkin nuorten työllistymistä.

”Päätökset työllisyysasteen nostamiseksi olisivat tärkeitä. Työn tarjontaan kohdistuvat toimet vaikuttavat kuitenkin hitaasti. Koronakuopasta täytyy nousta työn kysyntää lisäämällä, niin että uusia työpaikkoja syntyy. Tästä syystä elvytystoimet ovat ensiarvoisia”, Huovari sanoo.

Koko ennuste on luettavissa PTT:n kotisivuilta https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/kansantalous-syksy-2020.html

Lisätietoja:
ennustepäällikkö Janne Huovari
040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi