- Blogit
- Kansantalous
Suomen talous kasvaa nyt poikkeuksellisen ripeästi. Pellervon taloustutkimus PTT:n syksyn ennuste arvioi tämän vuoden talouskasvuksi 3,7 ja ensi vuoden kasvuksi 4,0 prosenttia. Myös hallituksen työllisyystavoite lähestyy, mutta hyvissä työllisyysluvuissa voi piillä koronakuplaa. Suurin riski taloudelle on hintojen nousu ja korkoyllätys.
”Taloudessa menee hyvin, mutta vieläkin paremmin voisi mennä. Palvelujen kasvua tulee hidastamaan työvoimapula. Teollisuudessa taas pullonkaulana on muun muassa pula mikrosiruista”, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
Kotitalouksien kulutus kasvaa nyt poikkeuksellisen nopeasti. Sitä vauhdittavat työllisyyden paraneminen, palkkojen nousu sekä korona-aikana kertyneet noin 8 miljardin euron säästöt ja patoutuneet tarpeet.
Teollisuuden investoinnit lähtevät reippaaseen kasvuun, kun talouden epävakaus hellittää ja vientikysyntä kasvaa. Suomen tavaravienti on toipunut lähelle koronaa edeltänyttä tasoa, mutta palveluvienti ei ole vieläkään päässyt ylös kuopasta.
Suurin yksittäinen uhka hyvälle talouskehitykselle on hintojen nousu. Kansainvälisesti riskinä on, että hintojen ja palkkojen nousut alkaisivat ruokkia toinen toistaan. Riski on suurin Yhdysvalloissa. Tämän kierteen pysäyttämiseksi keskuspankkien pitäisi nostaa korkoja. Tällaista korkoyllätystä seuraisi iso korjausliike alaspäin erityisesti Yhdysvaltain osake- ja asuntomarkkinoilla.
Hintakilpailukyky on vielä kunnossa, mutta virheitä on kivuliasta korjata
Ensi vuonna palkat nousevat Suomessa selvästi enemmän kuin on viime vuosina totuttu, jopa neljä prosenttia. Matalien korotusten jälkeen työmarkkinoilla on korotuspaineita, ja kova kysyntä sekä työvoimapula mahdollistavat niiden toteutumisen. Toisaalta kun hinnatkin nousevat, ei reaaliansioiden kasvu ole lähivuosina poikkeuksellisen nopeaa.
Koronan jälkeinen työvoimapula vaivaa myös Suomen verrokkimaita, joten palkat nousevat aiempaa enemmän muuallakin. Kovemmat korotukset eivät siis kilpailukykyä vielä heilauta.
”Toki palkkojen nousun kanssa täytyy olla varovainen. Verrokkimaihin nähden liian korkeiden palkkakustannusten korjaaminen on kivuliasta ja kestää kauan, kuten 2010-luvulla opimme”, huomauttaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Työllisyystavoite jo käden ulottuvilla – vai onko sittenkään?
Työllisyys on kasvanut viimeisen reilun vuoden aikana erittäin nopeasti. Vuoden 2019 taso on ylitetty jo noin 40 000 työllisellä, vaikka työvoimavaltaisten palveluiden kulutus ei edes ole vielä palautunut.
Hallitusohjelman alkuperäinen tavoite 60 000 lisätyöllisestä näyttäisi siis olevan jo hyvin lähellä, mutta luultavasti matkaa on selvästi enemmän.
”Työllisyyden kasvu on tullut valtaosin osa- ja määräaikaisista työsuhteista, ja kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet koronatoimet, kuten työttömyysturvan suojaosan väliaikainen korotus sekä testaukseen, jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen työllistyneet. Syksyllä, kun nämä toimet päättyvät, työmarkkinoilta voi poistua kymmeniätuhansia ihmisiä”, arvioi Janne Huovari.
Jatkossa työvoiman tarjontaa lisäävien työllisyystoimien merkitys siis korostuu.
Nopea kasvu ei anna lupaa leväperäisyyteen
Suomi on velkaantunut nopeasti korona-aikana. Talouskasvun myötä paraneva työllisyys ja verotulot kuitenkin kääntävät alijäämän laskuun jo tänä vuonna. Samalla julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laskee viime vuoden 69,5 prosentista noin 66 prosenttiin vuonna 2022.
Lievästi elvyttävä talouspolitiikka on yhä perusteltua ensi vuonna, koska Suomen tuotanto on edelleen potentiaalin alapuolella. Toipuminen on yhä kesken, joten finanssipolitiikan kiristämisellä ei ole kiire. Lisäksi sote- ja koulutussektoreilla on tehtävä koronan jälkihoitoa. Koronan jälkihoidosta ei kuitenkaan saa tulla ”pysyvää poikkeusta”, jolla jatkossakin perustellaan talouden kantokykyä suuremmat julkiset menot.
”Tarvitaan pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa. Meidän pitää vauhdittaa sellaisia yksityisiä ja julkisia investointeja, joilla saadaan nopeutettua tuottavuuden kasvua ja vastattua ilmastonmuutokseen. Politiikassa mietitään liikaa tämän päivän kulutusta sekä tarpeita ja liian vähän huomista”, sanoo Markus Lahtinen.
PTT:n syksyn kansantalouden ennuste on luettavissa verkkosivuiltamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat.html
Ennusteen kalvosarjan voit lukea täältä (linkki).
Lisätietoja:
Janne Huovari, 040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi
Markus Lahtinen, 050 491 3842, markus.lahtinen@ptt.fi
