Pohjoinen tuki vakautti maatalouden rakennekehitystä Suomessa

Maataloudelle pohjoisessa Suomessa maksettava kansallinen tuki on vakauttanut maatalouden rakennekehitystä ja täyttänyt sille asetetut tavoitteet, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken tekemä arviointi vuosilta 2016-2020. Pohjoisen tuen vaikutusten tarkastelun lisäksi raportti antaa hyvän kuvan koko Suomen maatalouden muutoksista viimeisen viiden vuoden ajalta.

Maataloudelle pohjoisessa Suomessa maksettava kansallinen tuki on vakauttanut maatalouden rakennekehitystä ja täyttänyt tuelle asetetut tavoitteet, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken tekemä arviointi vuosilta 2016-2020. Alueelle tyypillinen tuotanto on säilynyt ja maatalouden rakenne on kehittynyt muuta Suomea vastaavasti. Pohjoisen tuen vaikutusten tarkastelun lisäksi raportti antaa hyvän kuvan koko Suomen maatalouden muutoksista viimeisen viiden vuoden ajalta.

Suomi sai liittyessään EU:hun mahdollisuuden maksaa kansallista tukea, jonka tarkoituksena on varmistaa, että maataloutta pidetään yllä myös pohjoisimmilla seuduilla. Tuen vaikuttavuudesta on raportoitava säännöllisesti. Nyt tehty arviointi koskee vuosia 2016-2020.

”Tukijärjestelmä toimii tavoitteidensa mukaisesti. Maatalouden rakenteen ja tuotannon kannalta pohjoinen tuki on ollut säilyttävä ja rakennekehitystä hillitsevä. Alueelle tyypillinen tuotanto on säilynyt, vaikka alueellisia eroja jonkin verran onkin”, kertoo Luken tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio.

Pohjoisesta tuesta 80% kohdistui maitotiloille ja muille nautakarjatiloille. Tuen tavoitteiden toteutuminen näyttää hankalimmalta kaikkein pohjoisimmilla tukialueilla, joilla maatilojen ja tuotannon määrät ovat pienentyneet enemmän kuin muualla.

Ympäristön näkökulmasta pohjoinen tuki on osaltaan tasannut maataloustuotannon alueellista jakautumista ja siten vähentänyt tuotannon keskittymisestä johtuvia ympäristöhaittoja sekä edistänyt lähiruoan käyttöä ja kiertotaloutta.

Maidon ja naudanlihan tuotanto keskittynyt pohjoisen tuen alueelle

Tuen arviointi antaa samalla yleiskuvaa koko Suomen maatalouden kehityksestä viime vuosina. Eri maataloustuotteiden tuotanto näyttää selvästi keskittyvän niille alueille, joilla kyseistä tuotantoa on jo ennestään runsaasti. Tuotanto on keskittynyt myös tilojen välillä siten, että suurimpien tilojen osuus tuotannosta on kasvanut.

Esimerkiksi maidontuotanto ja naudanlihantuotanto ovat keskittyneet hieman voimakkaammin pohjoisen tuen alueelle. Maidontuotanto on pienentynyt pohjoisen tuen alueella 1,5%, kun muualla Suomessa laskua oli 7,4%. Vastaavasti naudanlihantuotanto kasvoi pohjoisen tuen alueella 3% ja laski muualla Suomessa noin 4,5%. Broilerintuotanto taas on keskittynyt entistä voimakkaammin Etelä-Suomeen.

Kansallisen pohjoisen tuen vaikuttavuusarvioinnin ovat tehneet Pellervon taloustutkimus ja Luonnonvarakeskus. Arvioinnin tilaajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Koko arviointi, Kansallisen pohjoisen tuen arviointi 2016-2020, PTT työpapereita 205, on luettavissa PTT:n sivuilta osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/kansallisen-pohjoisen-tuen-arviointi-2016-2020.html

Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä, PTT
040 358 0222, kimmo.makila@ptt.fi