- Blogit
- Metsä
Antti Otsamon mielestä suomalaisten suhde metsään on yhä tutkimustenkin mukaan läheinen, mutta se on muuttumassa – ja muun yhteiskunnan tapaan kenties jakautumassa.
”Meillä on ihmisiä, joille metsä on yhä tärkeämpi ja he ovat henkisesti ja fyysisesti yhä syvemmällä metsässä. Mutta sitten on myös kasvamassa kaupunkilaissukupolvi, joka on ehkä tietoinen metsistä, mutta eiväthän he siitä mitään tiedä”, Otsamo sanoo.
Suomen metsäyhdistyksen tuoreen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että metsä on heille melko tärkeä tai erittäin tärkeä. Osa kuitenkin kokee metsän jo hyvin kaukaiseksi itselleen. Maurizio Sajevan mielestä tästä herää kysymys, miten kaupungistumiskehitys vaikuttaa metsäsuhteeseen, ja miten läheisyyden metsään voisi tässä tilanteessa säilyttää.
Otsamon mielestä tässä onkin kaupungistumisen haaste, kun välitöntä kosketusta metsään ei enää ole.
”Aika usein käytän tällaista ilmausta, että kuinka koululaiset kyllä tiedostavat, kuinka biodiversiteetti häviää, mutta sitten kun heiltä kysyy, onko tuo kuusi tai mänty niin he eivät tiedä.”
Kuuntele jaksosta lisää, millaisia tunteita herää, kun suomalainen menee metsään!
Ovatko virkistys ja talous ristiriidassa?
Suomen metsien käytöstä on käyty viime vuodet kiivasta keskustelua. Viime hallitusohjelmassa nostettiin esiin biotalous ja puunkäytön tehostaminen, mikä nosti voimakkaan vastareaktion ja varoituksia biodiversiteetin säilymisestä. Väittely on jatkunut kuumana, sillä tänä keväänä useat ympäristöjärjestöt tekivät kansalaisaloitteen avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä.
Antti Otsamo ei aina täysin ymmärrä vastakkainasettelua talouskäytön ja virkistyksen välillä. Hän huomauttaa, että valtion hallussa olevasta 9 miljoonan hehtaarin maa-alueesta 3,5 miljoonaa on metsätalouskäytössä ja kansallispuistoja on jo tätä enemmän, 4,5 miljoonaa hehtaaria.
Myöskään ihmisten mielikuvat metsistä eivät aina tunnu vastaavan todellisuutta.
”Kun ihmisille näytetään kuvia, että mikä on heidän mielestään mukavannäköinen metsä, niin aika usein se tuppaa olemaan harvahko päätehakkuuta lähestyvä hoidettu metsä. Että jos sitten on lajirikas vanha aarniometsä, niin ei se nykyihmistä kutsu retkeilemään. Tai jos katsotaan, onko siellä mustikoita tai puolukoita, niin eipä siellä hirveästi ole”, Otsamo sanoo.
”Joka kerta hieman ärsyynnyn, kun keskustelussa nostetaan esiin, että pitäisi saada paljon lisää suojelualueita, että päästäisiin marjastamaan, koska asia ei oikeasti ole näin.”
Kuuntele jaksosta lisää: mitä Antti Otsamo ja Maurizio Sajeva ajattelevat avohakkuukieltoa esittävästä kansalaisaloitteesta ja sen vaikutuksista.
Jokaisen podcast-jaksomme vieras lähettää oman metsäaiheisen kysymyksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän pohdittavaksi sarjan viidenteen päätösjaksoon. Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo toivoisi keskustelua yhteensovittamisen mahdollisuuksista:
"Onko mielestänne olemassa aito ristiriita, että biotalouden nousu merkitsisi biodiversiteetin heikkenemistä vai onko mahdollisuus sovittaa yhteen biotalous ja kukoistava biodiversiteetti?
Kuuntele kaikki podcast-jaksot alla olevasta soittimesta (löydät kaikki jaksot painikkeella "+").
Jaksot saatavissa myös seuraavista osoitteista:
https://itunes.apple.com/fi/podcast/pettu/id1228603005?mt=2
http://subscribeonandroid.com/cms.podcastit.me/podcast/pettu/feed/
Sarjaa on rahoittanut Metsämiesten säätiö, ja teknisestä toteutuksesta vastaa helsinkiläinen podcast-tuotantoyhtiö Toimitus.
