- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on Metsä- ja ympäristöalan tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Paula Horne /// Twitter: @hornepaula
Hallitusohjelma korostaa päätösten valmistelua huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi. Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikan pohjaksi tarvitaan entistä vahvempaa tietopohjaa erityisesti toimenpiteiden ja politiikkojen välillisistä ja yhteisvaikutuksista. Oli sitten kyseessä luonnon monimuotoisuus, ilmaston muutoksen hillitseminen tai Itämeren suojelu, olennaista on ymmärtää politiikkatoimien vaikutukset pitkällä aikavälillä ja laajemmin yhteiskunnassa ja ympäristössä.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen METSO-ohjelmalla ei tarvitse vain suojelubiologista osaamista, vaan myös ymmärtämystä metsänomistajien tavoitteista ja politiikkatoimien talousvaikutuksista. Metsien roolin vahvistamiseen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tarvitaan laaja ymmärrys eri toimenpiteiden vaikutuksesta lyhyemmällä ja pitkällä aikavälillä. Laskelmat hiilensitoutumisesta metsään tarvitaan, mutta ne eivät riitä. Ehdotettujen politiikkatoimien vaikutukset hakkuukertymään ja sen myötä laajemmin metsänomistajien, yritysten ja valtion talouteen sekä kauppataseeseen tulee tuntea. Pitää myös ymmärtää, miten hakkuukertymän mahdollinen vähenemä vaikuttaa suuremman hiilijalanjäljen jättävien raaka-aineiden korvaavaan käyttöön. Toimenpiteet ja politiikat kiertyvät toisiinsa vahvistaen tai kumoten toistensa vaikutuksia.
Tietopohjan ja laadukkaan päätöksenteon välillä jää usein avoimia kysymyksiä. Miten ja missä uusi tieto pitäisi esittää, jotta päätöksentekijät voivat parhaiten käyttää sitä hyväkseen? Miten käsitellä tietoon liittyvää epävarmuutta päätöksenteossa? Miten ja kenen toimesta tiedon puutteet ja uuden tiedon tarve tulisi tunnistaa?
Itämeren suojelua ja käyttöä koskevassa PTT:n koordinoimassa kansainvälisessä MARES-tutkimushankkeessa tarkastellaan tutkimustiedon tasoa ja sen käyttöä päätöksenteossa. Hankkeessa arvioidaan luonnontieteellisen tiedon tasoa tärkeimpien elinympäristöjen tuottamista palveluista ja tuotteista. Tämä tieto yhdistetään taloustieteellisen tiedon tasoon näiden palveluiden ja tuotteiden arvosta yhteiskunnalle. Analyysin avulla voidaan havainnoida olennaisimmat tiedonpuutteet ja tehdä suosituksia tutkimuksen suuntaamisesta tulevaisuudessa. Hankkeessa analysoidaan myös, miten päättäjät käyttävät tietoa hyväkseen. Tiedontuottajien ja tiedonkäyttäjien yhteistyö tulee vain korostumaan entisestään tulevaisuudessa.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.7.2019
