- Blogit
Helteinen loppukesä ruokki maastopaloja. Heinä–elokuussa Ruotsissa paloi tuhansia metsähehtaareja. Maastopalojen sarja on ahmaissut kymmeniä tuhansia hehtaareja Kaliforniassa, jossa maastopalot ovat yleisiä.
Suomessa metsäpalojen määrä vaihtelee paljon vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2012, jolloin hellepäiviä ja ukkosia oli keskimääräistä vähemmän, metsäpaloja tilastoitiin vain nelisen sataa. Sen sijaan hellekesänä 2010 paloja oli lähes tuhat enemmän.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa syttyy metsäpaloja metsäpinta-alaan nähden vähän, ja varsin pieni osa on tahallaan sytytettyjä. Salama aiheuttaa vuosittain keskimäärin kuudesosan paloista. Viime vuosikymmenten aikana valistuksella ja tiedotuksella arvioidaan olleen tärkeä rooli palojen vähenemisessä.
Valistuksesta aiheutuvat palojen hallinnan epäsuorat kustannukset eivät välttämättä ole suuruusluokaltaan isoja. Panostuksen tehokkuutta on vaikea tarkkaan tietää.
Eräs yhdysvaltalainen tutkimus arvioi, että dollarin panostus valistukseen vähensi sikäläisissä oloissa metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja 35 dollarilla. Vahinkojen pienenemisen lisäksi ennaltaehkäisy pienentää suoria sammutuskustannuksia.
Palon leviämisen, sen hallinnan ja kustannusten kannalta olennaista on aikainen havaitseminen. Alkavia metsäpaloja tähystetään kesäaikaan yhteensä 26 lentoreitillä yhteistyönä: lentokerhojen ja yritysten voimin viranomaisten koordinoimana.
Suomessa laajat metsäpalot ovat nykyään harvinaisia. Palojen keskimääräinen laajuus on ollut viime vuosina alle puoli hehtaaria.
Metsäautotieverkosto helpottaa sammutustöitä ja rajoittaa palojen etenemistä. Kuviomainen metsätalous katkoo palojen kulkureittejä. Paloaineksen vähentäminen, kuten hakkuutähteiden ja kantojen korjuu, pienentää metsäpalon etenemisriskiä.
Erilaisten metsien paloriskin tunteminen auttaa sammutustöissä ja silloin, kun alueen annetaan hallitusti palaa. Palo pysyy hallussa, kun tulen käyttäytymiseen ei liity liikaa epävarmuutta.
Tulevaisuudessa lämpenevän ilmaston odotetaan lisäävän esimerkiksi myrskyjä ja metsäpaloriskiä pohjoisilla alueilla, ja metsäpaloissa vapautuva hiilidioksidi taas edistää ilmastonmuutosta.
Globaalien tekijöiden lisäksi Suomen metsätalouden muutokset voivat tuoda uutta tarvetta niin metsätutkimukselle kuin esimerkiksi metsävakuutusten kehittämiselle.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 24.9.2014.
