- Blogit
- Kansantalous
Euroopan unionin ilmoitti juhannuksen jälkeen jatkavansa Venäjälle kohdistettuja talouspakotteita. Samana päivänä Venäjä ilmoitti, että se pitää EU-maiden tuonnille asettamansa vastapakotteet voimassa. Pari päivää myöhemmin kerrottiin, että vastapakotteiden kohteena olevien tuotteiden listaa laajennetaan.
Ilmoitukset eivät olleet yllätys. EU:n asettamien pakotteiden taustalla oleva Ukrainan konflikti on edelleen täysin ratkaisematta. Venäjälle taas vastapakotteet ovat linjan mukaista valtapolitiikkaa, jota toteutetaan riippumatta siitä, että suurin kärsijä on maa itse.
Pakotepolitiikan jatko tarkoittaa sitä, että Venäjän markkinoilta ei saada helpotusta Suomen ja EU:n elintarvikemarkkinoiden matalasuhdanteeseen. Uusia shokkivaikutuksia ei kuitenkaan enää tule. Pakotteet ovat markkinoiden tämän hetkinen normaali ja niiden poistuminen luo aikanaan markkinoille positiivisen shokkivaikutuksen.
Kauppavirrat elävät sen mukaan, mistä EU:ssa ja Suomessa tuotetuille elintarvikkeille löytyy kysyntää. Aikaisemmin Venäjälle juustona vietyä tuotantoa vastaava maitomäärä myydään esimerkiksi juustona kotimaan ja EU:n sisämarkkinoille tai maitojauheena maailmalle teollisuuden käyttöön.
Pakotteiden voimassaoloaikana viennin paino on tähän asti ollut maitojauheessa. Samalla varastoidun juuston määrä on kasvanut. Maitojauheesta saatavat tulot ovat murto-osa aikaisemmista vientituloista, vaikka viennin kokonaismäärässä ei suuria muutoksia tapahtuisikaan.
Pakotteiden jälkeenkään vanhaan ei ole paluuta. Venäjän talouskehitys tulee olemaan lähivuodet heikkoa, kysyntä kasvaa hitaasti ja rupla pysyy heikkona. Vuosikymmenen alun kaltaista vientitulojen nopeaa kasvua on turha odottaa.
EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat erittäin vahingollinen asia etenkin kotimaiselle maitosektorille. Niiden vaikutus korostuu markkinoiden laskusuhdanteessa. Viennin pysähtymisen korvaavaa kysyntää ei hitaan talouskasvun aikana löydy helposti.
Tästä huolimatta EU:n asettaminen talouspakotteiden jatkaminen on poliittisesti täysin oikein. Pakotteista luopuminen niiden kohteen asettamista vastapakotteista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten takia olisi naurettavaa.
Taloustutka on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 6.7.2015.
Euroopan unionin ilmoitti juhannuksen jälkeen jatkavansa Venäjälle kohdistettuja talouspakotteita. Samana päivänä Venäjä ilmoitti, että se pitää EU-maiden tuonnille asettamansa vastapakotteet voimassa. Pari päivää myöhemmin kerrottiin, että vastapakotteiden kohteena olevien tuotteiden listaa laajennetaan.
Ilmoitukset eivät olleet yllätys. EU:n asettamien pakotteiden taustalla oleva Ukrainan konflikti on edelleen täysin ratkaisematta. Venäjälle taas vastapakotteet ovat linjan mukaista valtapolitiikkaa, jota toteutetaan riippumatta siitä, että suurin kärsijä on maa itse.
Pakotepolitiikan jatko tarkoittaa sitä, että Venäjän markkinoilta ei saada helpotusta Suomen ja EU:n elintarvikemarkkinoiden matalasuhdanteeseen. Uusia shokkivaikutuksia ei kuitenkaan enää tule. Pakotteet ovat markkinoiden tämän hetkinen normaali ja niiden poistuminen luo aikanaan markkinoille positiivisen shokkivaikutuksen.
Kauppavirrat elävät sen mukaan, mistä EU:ssa ja Suomessa tuotetuille elintarvikkeille löytyy kysyntää. Aikaisemmin Venäjälle juustona vietyä tuotantoa vastaava maitomäärä myydään esimerkiksi juustona kotimaan ja EU:n sisämarkkinoille tai maitojauheena maailmalle teollisuuden käyttöön.
Pakotteiden voimassaoloaikana viennin paino on tähän asti ollut maitojauheessa. Samalla varastoidun juuston määrä on kasvanut. Maitojauheesta saatavat tulot ovat murto-osa aikaisemmista vientituloista, vaikka viennin kokonaismäärässä ei suuria muutoksia tapahtuisikaan.
Pakotteiden jälkeenkään vanhaan ei ole paluuta. Venäjän talouskehitys tulee olemaan lähivuodet heikkoa, kysyntä kasvaa hitaasti ja rupla pysyy heikkona. Vuosikymmenen alun kaltaista vientitulojen nopeaa kasvua on turha odottaa.
EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat erittäin vahingollinen asia etenkin kotimaiselle maitosektorille. Niiden vaikutus korostuu markkinoiden laskusuhdanteessa. Viennin pysähtymisen korvaavaa kysyntää ei hitaan talouskasvun aikana löydy helposti.
Tästä huolimatta EU:n asettaminen talouspakotteiden jatkaminen on poliittisesti täysin oikein. Pakotteista luopuminen niiden kohteen asettamista vastapakotteista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten takia olisi naurettavaa.
Taloustutka on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 6.7.2015.
Euroopan unionin ilmoitti juhannuksen jälkeen jatkavansa Venäjälle kohdistettuja talouspakotteita. Samana päivänä Venäjä ilmoitti, että se pitää EU-maiden tuonnille asettamansa vastapakotteet voimassa. Pari päivää myöhemmin kerrottiin, että vastapakotteiden kohteena olevien tuotteiden listaa laajennetaan.
Ilmoitukset eivät olleet yllätys. EU:n asettamien pakotteiden taustalla oleva Ukrainan konflikti on edelleen täysin ratkaisematta. Venäjälle taas vastapakotteet ovat linjan mukaista valtapolitiikkaa, jota toteutetaan riippumatta siitä, että suurin kärsijä on maa itse.
Pakotepolitiikan jatko tarkoittaa sitä, että Venäjän markkinoilta ei saada helpotusta Suomen ja EU:n elintarvikemarkkinoiden matalasuhdanteeseen. Uusia shokkivaikutuksia ei kuitenkaan enää tule. Pakotteet ovat markkinoiden tämän hetkinen normaali ja niiden poistuminen luo aikanaan markkinoille positiivisen shokkivaikutuksen.
Kauppavirrat elävät sen mukaan, mistä EU:ssa ja Suomessa tuotetuille elintarvikkeille löytyy kysyntää. Aikaisemmin Venäjälle juustona vietyä tuotantoa vastaava maitomäärä myydään esimerkiksi juustona kotimaan ja EU:n sisämarkkinoille tai maitojauheena maailmalle teollisuuden käyttöön.
Pakotteiden voimassaoloaikana viennin paino on tähän asti ollut maitojauheessa. Samalla varastoidun juuston määrä on kasvanut. Maitojauheesta saatavat tulot ovat murto-osa aikaisemmista vientituloista, vaikka viennin kokonaismäärässä ei suuria muutoksia tapahtuisikaan.
Pakotteiden jälkeenkään vanhaan ei ole paluuta. Venäjän talouskehitys tulee olemaan lähivuodet heikkoa, kysyntä kasvaa hitaasti ja rupla pysyy heikkona. Vuosikymmenen alun kaltaista vientitulojen nopeaa kasvua on turha odottaa.
EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat erittäin vahingollinen asia etenkin kotimaiselle maitosektorille. Niiden vaikutus korostuu markkinoiden laskusuhdanteessa. Viennin pysähtymisen korvaavaa kysyntää ei hitaan talouskasvun aikana löydy helposti.
Tästä huolimatta EU:n asettaminen talouspakotteiden jatkaminen on poliittisesti täysin oikein. Pakotteista luopuminen niiden kohteen asettamista vastapakotteista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten takia olisi naurettavaa.
Taloustutka on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 6.7.2015.
