Pakoon Eurooppaan

Euroopan huomio on viime aikoina kohdistunut kasvaviin pakolaisvirtoihin. Euroopassa on liikkeellä satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat lähteneet pakoon sotaa, vainoa ja epävakautta. Erityisesti tulijoita on Etelä-Euroopassa, mutta kriisi on näkynyt turvapaikanhakijoiden määrän kasvuna myös Suomessa.

Tapasin viime viikolla eurooppalaisia muuttoliiketutkijoita aluetaloustieteilijöiden konferenssissa Lissabonissa. Keskustelu kääntyi nopeasti Euroopan ajankohtaiseen kriisiin.

Muuttoliiketutkijan näkökulmasta ihmisten siirtyminen paikasta toiseen on ihmiskunnalle ominaista toimintaa. Ihmiset ovat aina siirtyneet uusille alueille. Me olemme lähteneet sieltä, missä ei ole mahdollisuuksia sinne, missä on mahdollisuuksia. Monille lähteminen ei tällä hetkellä ole vapaaehtoista. Ihmiset lähtevät, jotta heillä olisi mahdollisuus pysyä hengissä.

Kun muuttoliikettä tarkastelee pitkällä aikavälillä ihmiskunnalle ominaisena toimintana, suomalaisessa keskustelussa esitetyt kannanotot joutuvat erikoiseen valoon. Rajojen tarkempi vartioiminen tuntuu tässä mittakaavassa lähinnä näpertelyltä. Väite, että kodeistaan lähteneet ihmiset vaarantaisivat henkensä päästäkseen nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta, vaikuttaa järjettömältä.

Valtioiden rajat ja sosiaaliturva ovat tämän ajan rakenteita, mutta muuttoliike on huomattavasti vanhempi ja vahvempi voima. Kaikki tapaamani tutkijat olivat sitä mieltä, että rajojen pitäminen kiinni on mahdotonta, koska ihmisten kulkua ei lopulta voi estää.

Suomen pitää osaltaan kantaa vastuu ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Hädänalaisten auttaminen on ensinnäkin jokaisen ihmisen tehtävä. Toisekseen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Palauttaminen takaisin lähtömaahan tai auttamatta jättäminen johtaisivat todennäköisesti kuolemaan.

Suomen pitää myös toimia muiden maiden kanssa yhteistyössä rauhan ja kehityksen puolesta, jotta ihmisten ei olisi tulevaisuudessa välttämätöntä lähteä kodeistaan.

Ajattelin aiemmin, että suuri muuttoaalto syntyisi lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksen aiheuttaman ympäristökatastrofin seurauksena. Muuttoaalto syntyikin huomattavasti nopeammin. Voi kuitenkin olla, että suuremmat virrat ovat vielä edessä.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 7.9.2015