”Pajua ei pellolle haluta” Terhi Latvala, 18.5.2009

                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Joensuun yliopistossa tehdyn tuoreen väitöskirjan mukaan ensimmäiset pajuviljelmät 1980-luvulla tuottivat huonosti, mutta parempien muunnosten ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta pajuviljelmien tuottavuus on kasvanut merkittävästi.

Muistan takavuosilta käytännön esimerkin pajun peltoviljelyn vaikeudesta, kun tutkimusaseman varsinaisessa koeruudussa paju kasvoi viljeltynä kituen, mutta viereisessä ojanpientareessa omin voimin hyvin pontevasti.

Väitöstutkimuksessa tutkittujen satelliittikuvien avulla Suomen ja Baltian maissa olisi hyvät mahdollisuudet viljellä pajua pellolla. Suomessa on arvioitu, että neljännes peltoalasta eli 500 000 hehtaaria voitaisiin käyttää biopolttoaineiden tuotantoon. Tästä ruokohelven kansallisena viljelytavoitteena pidetään 100 000 hehtaaria. Siten meillä kotimaassa peltoa on vielä reilusti käytettävissä myös energiantuotantoon.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Joensuun yliopiston yhteishankkeessa tehdyn viljelijäkyselyn mukaan pajua ei pellolle kuitenkaan haluta. Paju oli kyselyssä se kaikkein vähiten haluttu energiakasvi pellolle.

Mikäli tulevaisuudessa peltoja käytetään energiantuotantoon yhä enemmän, nousee huoli siitä, ettei maailmassa tuoteta riittävästi elintarvikkeita. Viljelijäkyselyssä asenteissa näkyy selvästi, että peltoja käytettäisiin tulevaisuudessa mieluummin ruuan tuotantoon kuin energiantuotantoon.

Markkinoiden näkökulmasta pajun viljelylle olisi monta hyvää perustetta. Paju on yksi bioenergian lähteistä ja pajun viljely edesauttaisi siten energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Sen viljely myös monipuolistaisi energiakasvien valikoimaa ja vähentäisi hintapainetta esimerkiksi metsäsektorilla. Lisäksi se toisi kannattamattomalle rehuviljan viljelylle selkeän vaihtoehdon ja edesauttaisi siten viljamarkkinoiden tasapainon saavuttamista.

Bioenergiasektorin kasvulle selkeät ja kunniahimoisesti asetetut kasvutavoitteet EU:ssa saavutetaan vain laaja-alaisesti uusiutuvien energialähteiden käytöllä. Pajun lyhytkiertoviljelyllä voisi siten olla oma osansa bioenergiatavoitteiden saavuttamisessa ja energialähteiden monipuolistamisessa.

On kuitenkin selvää, että ilman selkeitä viljelyn edistämistoimia, parempia viljelykokemuksia ja asennemuokkausta pajun viljely pelloilla ei tule yleistymään.

terhi.latvala@ptt.fi