- Blogit
Maaseudun tulevaisuus/Taloustutka 1.3.2010
Nykyisessä taloustilanteessa monet pelkäävät työpaikkansa puolesta. Tuoreessa muistissa ovat 1990-luvun laman arvet lomautuksineen ja irtisanomisineen. Tämänhetkinen leikkausten ja lomautusten aalto on omiaan ylläpitämään epävarmuutta ja pelkoa työelämässä.
Suomalainen työntekijä on usein tunnollinen ja työhönsä sitoutunut. Tarve tehdä hyvää työtä ja saada sitä kautta ammatillisen onnistumisen tunteita on vahva. Työpaikan menettämisen pelossa työntekijä voi yrittää venyä äärimmilleen.
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijät kestävät paineita paljonkin, jos työidentiteetti voi säilyä. Pelko ja pahoinvointi työpaikalla syntyy usein murtumakohdissa, joissa työhön liittyvät ihanteet rikkoutuvat. Murtumia aiheuttavat ongelmallinen vuorovaikutus, sekä työn jatkuva uudelleen organisointi ja organisaation sisäiset valtakamppailut, kilpailun ja taloudellisen tehokkuuden korostaminen, joustavuuden vaatimus ja uudet ja vaihtuvat kontrollin keinot.
Suomalaisten arvoissa terveys on tärkeällä sijalla. Pelon ja pahoinvoinnin ilmapiiri voi johtaa monenlaiseen oireiluun työpaikalla. Tutkimuksen mukaan pelaajat pärjäävät, kun taas avoimet ja rehelliset, työstään ylpeät joko lähtevät tai kaatuvat. Tyypillisesti pelottelu- ja syyllistämiskeinot tehoavat parhaiten tunnollisiin työntekijöihin. Pahin tilanne on niillä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty lähtemään.
Työyhteisöön jäävät voivat oireilla sairastumalla tai uupumalla. Uupuvat voivat yrittää vielä sopeutua, vaikkakin puolikuntoisina, kyynistyen ja sairauksien noidankehään joutuen. Kun työntekijän terveys murtuu, ei voimavaroja enää välttämättä ole oman aseman puolustamiseen. Seurauksena voi olla masennusta, uniongelmia ja stressiä. Tämä nousi selvästi esiin tutkimuksessa.
Työhyvinvointi ei ole merkityksetön koko talouden mittakaavassakaan. Esimerkiksi masennus on suurin varhaiselle eläkkeelle jäämisen syy, ja työkyvyttömyyseläkkeistä kolmannes on mielenterveydellisten häiriöiden aiheuttamia. Masennustilasta kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista, ja elinaikanaan masennuksen sairastaa noin joka viides suomalainen. Masennus on siis sairaus, joka on yleisyytensä puolesta samaa luokkaa tuttujen kansansairauksien, kuten verenpainetaudin kanssa.
Masennuslääkkeiden käyttö on moninkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Silti masennuksesta ei juurikaan puhuta. Se kai koetaan jotenkin häpeällisenä asiana. Siinä ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Kukaan ei masennu tahallaan, vaan masennuksen taustalla on monia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.
Ei vain työelämän jatkuvasti kasvavat paineet, vaan myös elämän erilaiset kriisitilanteet voivat laukaista masennuksen. Joskus elämässä vain tapahtuu liikaa negatiivisia asioita samaan aikaan.Taloustieteessä ihmistä pidetään rationaalisena olentona, joka valintatilanteessa vertaa eri vaihtoehtojen hyötyä ja valitsee niistä parhaimman. Käytännön elämässä asia ei tietenkään ole näin. Ihmiset tekevät usein huonoja valintoja, jotka pahimmillaan voivat johtaa dramaattisiin seurauksiin.
Tutkimuksessa korostui johtajan suuri merkitys työyhteisön ja yksittäisen työntekijän hyvinvoinnille. Useimmin mainittuja hyvän johtajan ominaisuuksia olivat avoimuus, harkitsevuus, aktiivisuus ja hyvät vuorovaikutusvalmiudet. Hyvällä esimiehellä on myös empatiakykyä ja oikeudenmukaisuutta käsitellä erilaisten ihmisten asioita ja työpanosta; kaikkia ei voi – eikä saa – pakottaa samaan muottiin. Nämä samat ominaisuudet ovat tietenkin tavoittelemisen arvoisia myös johtoportaan ja työelämän ulkopuolella.
