- Blogit
Suomen metsät kasvavat tätä nykyä jo yli sata miljoonaa
kuutiometriä vuodessa. Vajaassa sadassa vuodessa kasvu on lähes
kaksinkertaistunut. Vuosikymmenien takaiset pelot puuston riittävyydestä voidaan
siis jo vähitellen kuopata.
Tällä hetkellä puun käyttöä pyritäänkin
lisäämään voimakkaasti erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla
ohjelmilla.
Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä ainespuun
hakkuita merkittävästi muun muassa vaikuttamalla eri keinoin puukaupan
toimivuuteen. Puurakentamisen osuuden nostamiseen tähdätään voimakkaasti
metsäalan strategisen ohjelman kautta. Uusiutuvan energian velvoitepaketti
pyrkii tuntuvaan puupohjaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen
energiantuotannossa.
Monet näistä ohjelmista ovat myös jo hyvässä
vauhdissa.
Metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille on kehitteillä
monenlaisia uusia palveluita. Metsähakkeen käyttö
energiantuotannossa on
lisääntynyt vuosi vuodelta ja tavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdolliselta.
Puisia kerrostalokohteita on käynnissä enemmän kuin koskaan ja puun osuus
rakentamisessa nousee vuosittain.
Samaan aikaan monet metsäsektorinkin
toimintaympäristöä koskevat päätökset vetävät asetetuilta tavoitteilta mattoa
alta.
Suomenkin aktiivisesti neuvotteleman EU:n rikkidirektiiviehdotuksen
hyväksyminen tarkoittaa sitä, että suomalaisten viejien logistiikkakustannukset
kasvavat tulevaisuudessa entisestään suhteessa pääkilpailijoihin. Alueellisten
kuljetustukien alentaminen vaikeuttaa erityisesti monien pohjoisempana toimivien
pk-sahojen toimintaa. Dieselveron korotus syö yhtä lailla kuljetusten
kannattavuutta.
Vaikutusten kohdistuessa epätasaisesti eri toimijoihin ei
kohonneita kustannuksia ole mahdollista siirtää suoraan asiakkaille. Tuotannon
kannattavuus laskee, mikä voi pahimmillaan johtaa laitosten
sulkemisiin.
Nyt ilmoille onkin nostettu keinoja, joilla
menetyksiä
voitaisiin vastaisuudessa palauttaa erilaisin kompensaatioin.
Siis, ensiksi tehdään päätökset ja tämän jälkeen teollisuus herää vastarintaan,
mikä lopulta johtaa korjaaviin toimenpiteisiin valtiovallan
toimesta.
Tietysti asiat näyttävät ulospäin aina yksinkertaisimmilta,
mitä todellisuudessa ovat. Silti peräänkuuluttaisin perusteellisempaa
selvitystyötä jo ennen päätöksien tekemistä. Ennaltaehkäisevä toiminta on myös
yleensä huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin paniikinomainen palopesäkkeiden
sammutus jälkikäteen.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -plastalla 15.10.2012
