- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 10.10.2011
Kun Suomi aikanaan liittyi Euroopan unionin jäseneksi,
meillä tehtiin selkeä poliittinen linjavalinta. Kotimaisen maatalouden
tuotantoedellytyksistä haluttiin pitää kiinni ja säilyttää tuotanto koko maassa.
Tämä periaate on myöhemmin Suomen ponnekkaasti ajamana tullut kirjatuksi myös
koko unionin periaatteeksi. Puheenjohtajan päätelmissä Luxemburgin
huippukokouksesta vuodelta 1997 nimittäin todetaan, että ”…maataloutta on
harjoitettava koko Euroopan alueella mukaan lukien alueet, joilla on
erityisongelmia.”
Yhdessä Suomen kanssa unioniin liittyivät Itävalta ja
Ruotsi. Myös Norja kävi neuvottelut ja sai samanlaisen mahdollisuuden
kansalliseen tukeen kuin Suomi ja Ruotsikin. Suomi on kuitenkin hyödyntänyt
mahdollisuuttaan aivan eri tavalla kuin Ruotsi. Jos Norja olisi liittynyt
jäseneksi, luultavasti se olisi toiminut samoin kuin Suomi.
Tämä
alkutuotannon tukeminen on mahdollistanut myös elintarviketeollisuuden
säilymisen ja jopa merkittävän kasvamisen kansainvälisen tason toimijoiksi. Sekä
meijeriteollisuuden Valio että lihateollisuuden HK Scan ja Atria ovat EU:n
mittakaavassakin erittäin isoja toimijoita. Siten maatalouden tuki on
edesauttanut myös muiden toimialojen kehitystä.
Kasvu ei tietenkään aina
ole ongelmatonta, mutta pitkällä aikavälillä pitää kuitenkin luottaa siihen,
että tehdyt ratkaisut vahvistavat Suomen maataloutta.
Ruotsi on Tanskan,
Iso-Britannian ja Hollannin ohella yksi niistä EU-maista, jotka ovat vaatineet
selvästi nykyistä liberaalimpaa maataloutta. Se on näkynyt myös tehdyissä
poliittisissa linjauksissa. Siellä tehtiin selkeästi erilainen ja vähemmän
maataloutta tukeva linjavalinta kuin Suomessa vuonna 1995.
Tämä on
saattanut osaltaan vaikuttaa myös siihen, että ruotsalaisella, erityisesti
tuottajaomisteisella elintarviketeollisuudella on mennyt selvästi naapurimaita
heikommin. Muitakin syitä ruotsalaisen elintarviketeollisuuden heikentymiseen
on, mutta osasyynsä on varmasti sillä, että alkutuotannosta ei ole pidetty
huolta samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa.
Ruotsalaiset tuottajat
suorastaan kadehtivat suomalaisia tuottajia. Lopputulos on se, että
lihateollisuudessa hallitsevat suomalaiset ja meijeriteollisuudessa
tanskalaisten rooli on erittäin vahva.
Vaikka suomalaisten
maataloustuottajien näkökulmasta tukipolitiikka ei aina ole toivotunlaista,
tosiasia on kuitenkin, että vaihtaa sitä ei kannattaisi minkään EU-maan kanssa.
Tässä taloustilanteessa myös leikkaukset sattuvat, mutta niin ne sattuvat
monessa muussakin maassa. Linjavalintaa ei kuitenkaan ole muutettu ja sillä on
edelleenkin koko yhteiskunnan vahva tuki. Erittäin perustelluista ja hyvistä
syistä.
