- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka
Kesää kohti tultaessa on ilmojen lisäksi lämmennyt myös keskustelu talouden ylikuumentumisesta. Suomen pankki ja valtiovarainministeriö ovat varoitelleet palkkojen ja julkisten menojen nostamisesta, koska Suomen taloutta uhkaa ylikuumentuminen. Valtiovarainministeri Katainen on jopa saanut muilta piilossa pidettyä tietoa talouden liian kovasta vauhdista.
Suomalaiselle talouskeskustelulle on tyypillistä uhkien korostaminen. Kun taloudessa menee huonosti, ei menoja ja palkkoja voida nostaa, koska siihen ei ole varaa ja kilpailukyky vaarantuu. Ja kun menee hyvin, niin menoja ja palkkoja ei taaskaan voida nostaa, koska uhkana on ylikuumentuminen ja kilpailukyky vaarantuu.
Mitä ylikuumenemisella sitten tarkoitetaan? Ylikuumentuminen on seurausta siitä, että kysyntä kasvaa niin nopeasti, että tarjonnan kasvu ei pysy perässä. Tarjonnan kasvua voi rajoittaa joko pula työvoimasta tai muista tuotantopanoksista tai uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen on vain niin hidasta, ettei kysyntään pystytä vastaamaan. Markkinataloudessa ylikuumentuminen johtaa hintojen nousuun. Jos jostain on niukkuutta, sen hinta nousee. Jos tarjontaa ei todellakaan pystytä lisäämään, hinta nousee niin paljon, että kysyntä alkaa vähentyä.
Vakavinta ylikuumentuminen on silloin, kun pulaa on työvoimasta. Työvoiman hinta eli palkat eivät nimittäin yleensä jousta alaspäin. Kun palkat nousevat niin paljon, että työvoiman kysyntä alkaa vähentyä, sopeutuminen tapahtuukin irtisanomisten kautta. Työttömyyden kasvaessa kysyntä edelleen heikkenee ja päädytään, jos ei sentään lamaan, niin ainakin taantumaan.
Onko meillä sitten näyttöä ylikuumentumisesta? Hyvä merkki on hintojen tai palkkojen nousu. Merkkejä yleisestä hintojen ja palkkojen noususta on vaikea nähdä. Hyvästä talouden kasvusta ja työllisyyden kehityksestä huolimatta ansiotason nousu on jopa hidastunut. Kun tuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia, nousi reaalinen ansiotaso vain 1,4 prosenttia, tämän vuoden alussa jopa hitaammin. Tähän nähden näköpiirissä olevat hieman viime vuosia suuremmat palkankorotuksetkaan eivät näytä kovin ylimitoitetuilta.
Rekrytointivaikeuksien lisääntyminen toki kertoo siitä, että työmarkkinat ovat kiristymässä. Työttömyyden laskiessa se on kuitenkin täysin normaalia. Täytyy myös muistaa, että työttömänä ja työvoiman ulkopuolella on edelleen aika paljon ihmisiä. Ei Suomesta työvoima ole ainakaan ihan vielä täysin loppumassa.
Jos työmarkkinoilla yleisen ylikuumenemisen merkit ovat aika vähäisiä, on meillä yksi sektori, jossa hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa ylikuumenemishuoli on perusteltu. Rakennuskustannukset, tonttien hinnat ja asuntojen hinnat kertovat siitä, että kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Joidenkin julkisten rakennushankkeiden siirtäminen onkin varmaan paikallaan.
Sen sijaan talouden yleisen ylikuumenemisen takia ei kannata yöuniaan ainakaan vielä menettää. Tuotanto kasvaa, työttömyys vähenee ja vienti vetää, ja pitää paikkansa, että Suomen taloudella menee nyt erittäin hyvin. Mutta menköön, maltin lisäksi vaurastumiseen tarvitaan myös uskallusta.
janne.huovari@ptt.fi
