Onko poikkeus uusi normaali? Kyösti Arovuori

Ovatko poikkeukselliset sääolosuhteet nykyään normaaleja?
Pitääkö jatkossa aina lähteä siitä ajatuksesta, että jossain päin maailmaan on
satokauden aikana poikkeukselliset sääolosuhteet? Jos näin on, myös markkinoiden
pitää jatkossa toimia sen mukaisesti.

Meneillään olevan satokauden
sääolosuhteet ovat vetäneet viljelykasvien tuotantoennusteet kesän aikana
uusiksi ympäri maailman. Yhdysvalloissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 56
vuoteen. Aasiassa on toisaalla kuivaa ja toisaalla liian märkää. Euroopassa
eniten ovat kärsineet kaakkois- ja eteläosat. Myös Tanskassa, Britanniassa ja
Suomessa on paikoin kärsitty liiallisista sateista.

Vielä touko- ja
kesäkuussa maailmaan ennustettiin viljan osalta ennätyssatoa. Kasvukauden
sääolosuhteisiin vedoten Kansainvälinen viljaneuvosto pudotti viljan
tuotantoennustettaan kuitenkin jo heti heinäkuun alussa. Samoihin aikoihin myös
FAO tarkasti tuotantoennusteitaan alaspäin. Reilu viikko myöhemmin saatiin
edellisiä vielä selvästi negatiivisempi ennuste, kun Yhdysvaltain
maatalousministeriö surkutteli etenkin maissin ja soijan huonoja satonäkymiä.

Heinäkuun puolivälissä näyttää siis selvältä, että ennätyssatoa ei tänä
vuonna korjata. Toisaalta maailman viljantuotanto riittää kuitenkin ehkä
kattamaan vuotuisen kokonaiskulutuksen.

Äkkiseltään voi tuntua, että
kevään ennusteet ovat olleet poikkeuksellisen huonoja tai ainakin
ylioptimistisia. Tuotantoennusteiden tarkentuminen kasvukauden edetessä on
kuitenkin täysin normaalia. Maataloustuotanto on sidottu sääolosuhteisiin, joten
sääolosuhteet vaikuttavat tuotannon tasoon.

Kasvukauden alussa
kasvikohtainen viljelyala tiedetään yleensä suhteellisen tarkkaan. Sen lisäksi
tiedetään eri kasvien keskimääräiset hehtaarisadot aikaisemmilta vuosilta eri
alueilla. Arvio kokonaistuotannosta, eli tuotantoennuste, saadaan kertomalla
pinta-alat ja keskimääräiset hehtaarisadot keskenään.

Sään osalta
ennusteet lähtevät siitä, että kasvukauden sääolot ovat keskimääräiset. Eri
puolilla maailmaa sataa tai paistaa keskimäärin samalla tavalla kuin aina
ennenkin. Ongelmat alkavat, jos kasvukauden sateet osuvat sinne, missä yleensä
paistaa ja päinvastoin. Miesmuistin mukaan näin käy yhä useammin.

Edellä
kerratun valossa markkinoiden reaktiot tuotantoennusteiden tarkentumiseen ovat
viime vuosina olleet poikkeuksetta rajuja. Hinnat ovat heiluneet erittäin paljon
riippumatta siitä, ovatko satonäkymät parantuneet vai
heikentyneet.

Hintojen suuret lyhyen aikavälin heilahtelut kertovat
markkinoiden kyvyttömyydestä hinnoitella kasvukauden aikainen sääriski. Samalla
se kertoo siitä, että ennustelaitosten tapaan myös markkinoiden hinnoittelu
perustuu edelleen keskimääräisiin sääolosuhteisiin.

 

Kirjoitus on julkaistu myös 30.7.2012 Maaseudun Tuevaisuus -lehdessä PTT:n taloustutka -palstalla