Oma rakas

Elämme ihanan mökkeilykauden alkua. Vuosien henkilökohtaisella, ja vielä paremmalla sivustaseuraajan, kokemuksella toivoisin, että joku tekisi lakialoitteen, ettei yhteismökkien hankkiminen olisi mahdollista. Ei sisarusten, ystävien, yhtiökumppaneiden, eikä kenenkään kanssa. Ihan siltä varalta, että joku hyväuskoinen järkeilee, että se on hyvä tapa hankkia mökki. Vaatii vähemmän pääomaa ja käyttöaste on korkeampi. Yhdessä voi olla varaa sellaiseen mihin ei yksin olisi ym. Ehkä siinä tapauksessa yhteisomistus voitaisiin sallia, jos mökki tulee pelkästään vuokrakäyttöön.

Mökkeily on herkkä, iholle menevä asia ja mökin yhteisomistus puuhaa, jossa saattaa läheisetkin ihmissuhteet tulehtua ja sukurakkaus karista. Joku omii mökkiä itselleen ja viettää siellä enemmän aikaa. Toista harmittaa, kun joku käyttää yhteisiä lämmityspuita liian hövelisti. Ennen mökille lähtöä on syytä kysellä toisten aikeet. Ja kuka olikaan viime juhannuksena? Ei se voi taas mennä! Mökiltä lähtiessä otat lakanat sängyistä ja siivoat paikat. Tarkistat säännöistä, muistitko tehdä kaiken. Seuraavan kerran mökille tullessa voitkin sitten pettyä, kun edellinen kävijä EI ole noudattanut sääntöjä. Saunan pesässä on tuhkat ja sytytyspuut on pilkkomatta. Viimeistään isompien hankintojen tullessa ajankohtaiseksi on harmonia uhattuna. Toinen haluaa toista kuin toinen. Yksi pitää liian kalliina. Nokkimisjärjestys löytyy ja kyräily voi alkaa. Laiturikökässä yhdestä kuoriutuu mestari, toinen joutuu lautapojaksi. Haasteiden lista on pitkä. Ennen pitkää mielipahaa syntyy.

Yhteismökistä eroon pääsy voi olla vielä omistusta haasteellisempaa. Muut eivät välttämättä halua käyttää rahaa ostaakseen yhtä ulos tai asettavat ehtoja. Ja osuudesta tulee toki luopua asevelihintaan. Yhteisomistuksen purulla uhkailun jälkeen elämä käy vielä jännemmäksi. Suuri osa yhteismökeistä on toki perinnön ansiota. On varmasti vaikeaa päättää jättääkö rakas mökki Villelle vai Kallelle jos tietää, että molempien sitä mielivän. Kuitenkin sukulaisuussuhteita silmällä pitäen voi jaon tekeminen olla kannattavaa. Viimeistään sitten, kun Villen ja Kallen lapset tulevat ikään, jossa alkavat itsenäisesti mökkeillä tulee vastaan mielenkiintoisia hetkiä. Jos yhteismökkeily kuitenkin sujuu mutkattomasti, kannattaa siitä iloita. Se on enemmän poikkeus kuin sääntö, eikä välttämättä pysyvä olotila.


Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 25.5.2015.
Elämme ihanan mökkeilykauden alkua. Vuosien henkilökohtaisella, ja vielä paremmalla sivustaseuraajan, kokemuksella toivoisin, että joku tekisi lakialoitteen, ettei yhteismökkien hankkiminen olisi mahdollista. Ei sisarusten, ystävien, yhtiökumppaneiden, eikä kenenkään kanssa. Ihan siltä varalta, että joku hyväuskoinen järkeilee, että se on hyvä tapa hankkia mökki. Vaatii vähemmän pääomaa ja käyttöaste on korkeampi. Yhdessä voi olla varaa sellaiseen mihin ei yksin olisi ym. Ehkä siinä tapauksessa yhteisomistus voitaisiin sallia, jos mökki tulee pelkästään vuokrakäyttöön.

Mökkeily on herkkä, iholle menevä asia ja mökin yhteisomistus puuhaa, jossa saattaa läheisetkin ihmissuhteet tulehtua ja sukurakkaus karista. Joku omii mökkiä itselleen ja viettää siellä enemmän aikaa. Toista harmittaa, kun joku käyttää yhteisiä lämmityspuita liian hövelisti. Ennen mökille lähtöä on syytä kysellä toisten aikeet. Ja kuka olikaan viime juhannuksena? Ei se voi taas mennä! Mökiltä lähtiessä otat lakanat sängyistä ja siivoat paikat. Tarkistat säännöistä, muistitko tehdä kaiken. Seuraavan kerran mökille tullessa voitkin sitten pettyä, kun edellinen kävijä EI ole noudattanut sääntöjä. Saunan pesässä on tuhkat ja sytytyspuut on pilkkomatta. Viimeistään isompien hankintojen tullessa ajankohtaiseksi on harmonia uhattuna. Toinen haluaa toista kuin toinen. Yksi pitää liian kalliina. Nokkimisjärjestys löytyy ja kyräily voi alkaa. Laiturikökässä yhdestä kuoriutuu mestari, toinen joutuu lautapojaksi. Haasteiden lista on pitkä. Ennen pitkää mielipahaa syntyy.

Yhteismökistä eroon pääsy voi olla vielä omistusta haasteellisempaa. Muut eivät välttämättä halua käyttää rahaa ostaakseen yhtä ulos tai asettavat ehtoja. Ja osuudesta tulee toki luopua asevelihintaan. Yhteisomistuksen purulla uhkailun jälkeen elämä käy vielä jännemmäksi. Suuri osa yhteismökeistä on toki perinnön ansiota. On varmasti vaikeaa päättää jättääkö rakas mökki Villelle vai Kallelle jos tietää, että molempien sitä mielivän. Kuitenkin sukulaisuussuhteita silmällä pitäen voi jaon tekeminen olla kannattavaa. Viimeistään sitten, kun Villen ja Kallen lapset tulevat ikään, jossa alkavat itsenäisesti mökkeillä tulee vastaan mielenkiintoisia hetkiä. Jos yhteismökkeily kuitenkin sujuu mutkattomasti, kannattaa siitä iloita. Se on enemmän poikkeus kuin sääntö, eikä välttämättä pysyvä olotila.Elämme ihanan mökkeilykauden alkua. Vuosien henkilökohtaisella, ja vielä paremmalla sivustaseuraajan, kokemuksella toivoisin, että joku tekisi lakialoitteen, ettei yhteismökkien hankkiminen olisi mahdollista. Ei sisarusten, ystävien, yhtiökumppaneiden, eikä kenenkään kanssa. Ihan siltä varalta, että joku hyväuskoinen järkeilee, että se on hyvä tapa hankkia mökki. Vaatii vähemmän pääomaa ja käyttöaste on korkeampi. Yhdessä voi olla varaa sellaiseen mihin ei yksin olisi ym. Ehkä siinä tapauksessa yhteisomistus voitaisiin sallia, jos mökki tulee pelkästään vuokrakäyttöön.

Mökkeily on herkkä, iholle menevä asia ja mökin yhteisomistus puuhaa, jossa saattaa läheisetkin ihmissuhteet tulehtua ja sukurakkaus karista. Joku omii mökkiä itselleen ja viettää siellä enemmän aikaa. Toista harmittaa, kun joku käyttää yhteisiä lämmityspuita liian hövelisti. Ennen mökille lähtöä on syytä kysellä toisten aikeet. Ja kuka olikaan viime juhannuksena? Ei se voi taas mennä! Mökiltä lähtiessä otat lakanat sängyistä ja siivoat paikat. Tarkistat säännöistä, muistitko tehdä kaiken. Seuraavan kerran mökille tullessa voitkin sitten pettyä, kun edellinen kävijä EI ole noudattanut sääntöjä. Saunan pesässä on tuhkat ja sytytyspuut on pilkkomatta. Viimeistään isompien hankintojen tullessa ajankohtaiseksi on harmonia uhattuna. Toinen haluaa toista kuin toinen. Yksi pitää liian kalliina. Nokkimisjärjestys löytyy ja kyräily voi alkaa. Laiturikökässä yhdestä kuoriutuu mestari, toinen joutuu lautapojaksi. Haasteiden lista on pitkä. Ennen pitkää mielipahaa syntyy.

Yhteismökistä eroon pääsy voi olla vielä omistusta haasteellisempaa. Muut eivät välttämättä halua käyttää rahaa ostaakseen yhtä ulos tai asettavat ehtoja. Ja osuudesta tulee toki luopua asevelihintaan. Yhteisomistuksen purulla uhkailun jälkeen elämä käy vielä jännemmäksi. Suuri osa yhteismökeistä on toki perinnön ansiota. On varmasti vaikeaa päättää jättääkö rakas mökki Villelle vai Kallelle jos tietää, että molempien sitä mielivän. Kuitenkin sukulaisuussuhteita silmällä pitäen voi jaon tekeminen olla kannattavaa. Viimeistään sitten, kun Villen ja Kallen lapset tulevat ikään, jossa alkavat itsenäisesti mökkeillä tulee vastaan mielenkiintoisia hetkiä. Jos yhteismökkeily kuitenkin sujuu mutkattomasti, kannattaa siitä iloita. Se on enemmän poikkeus kuin sääntö, eikä välttämättä pysyvä olotila.