Oma (metsä)maa mansikka

Juttelin muutama viikko takaperin parin maanomistajan kanssa metsäasioista. He kertoivat, että metsätalous on kääntynyt tappiolliseksi, kun korjuukustannukset ovat nousseet, puun ostajat vähentyneet ja naapurimaasta tuodaan halpaa puuta ohuille markkinoille.

Kumpainenkin maanomistaja mietti vaihtoehtoisia käyttömuotoja metsämaalleen, metsätaloudelliseen hoitoon ei enää panosteta. Mutta vastaus kysymykseen, harkitsevatko he metsiensä myyntiä, oli jyrkkä ei – metsää ei myydä. Ostajia kyllä olisi, mutta maat on peritty ja on itsearvoisesti tärkeää pitää ne suvussa.

Näin siis Kataloniassa, Espanjassa. Suomessa tilanne on vielä monelta osin toinen.

Tämä vuosi on ollut puumarkkinoiden kannalta sujuva ja yksityismetsien puukauppa on ollut melko vauhdikasta. Metsätalouden kannattavuus parani hieman viime vuodesta. Keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos on lähes 90 euroa.

Puun kysyntä on ollut melko tasaista ja leimikot ovat menneet pääosin hyvin kaupaksi. Tuontikin on kohdistunut pääosin puutavaralajeihin, joista Suomessa on pulaa.

Metsänomistajien ja metsäteollisuuden edut ovat samansuuntaiset pitkällä aikavälillä. Kumpikin taho tarvitsee toimivan ja tehokkaan ketjun metsästä lopputuotemarkkinoille. Jos toinen osapuolista ei enää pidä toimintaa omalta kannaltaan järkevänä, myös toinen osapuoli kärsii lopulta.

Tulevaisuudessakin puumarkkinoiden toimivuus on tärkeä asia. Markkinoiden tehostamiseksi mietittävien ratkaisujen tulisi hyödyttää kaikkia osapuolia. Ratkaisuja mietittäessä tulisi kuitenkin muistaa, että paperilla hyvältä kuulostavat ratkaisut eivät välttämättä toimi käytännössä, jos ei oteta huomioon myös metsiin ja niiden omistukseen liittyviä muita kuin taloudellisia arvoja.

Yhteinen asia katalonialaisella ja suomalaisella metsänomistajalla näyttää olevan vahva kiintymys maahan. Suomessakin metsätilakauppoja tehdään vähän. Metsäomaisuudesta ei myöskään hevin luovuta, vaikka se olisi kannattamatonta.

Muutama vuosi sitten tehdyn Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan vain joka viides harkitsisi metsästään luopumista, jos metsätalous kääntyisi kannattamattomaksi. Tätäkin pienempi osa luopuisi metsänhoidosta metsätalouden ollessa kannattamatonta. Metsien hyvä hoito on monille suomalaisille kunnia-asia.

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 6.11.2013