- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta, kun maailman öljymarkkinoilla tapahtui käänne. Silloin porattiin öljyä Titusvillessä, Yhdysvalloissa yli 20 metrin syvyydestä. Titusvillen öljynporaus sopi hyvin yhteen USA:n teollistumisen kanssa.
Öljyn voittokulku sai vauhtia, kun auto tuli markkinoille vuosisadan lopulla. Öljy osoittautui erinomaiseksi liikenteen polttoaineeksi.
Öljyn voittokulku oli niin kova, että energiasta saatiin 1970-luvun alussa maailmassa lähes puolet öljystä. Suomessa öljyn osuus oli öljykriisivuonna 1973 noin 56 prosenttia.
Öljyä on sittemmin pyritty korvaamaan muilla energialähteillä, mutta edelleen sen osuus yhdessä muiden fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen ja maakaasun, kanssa on noin 80 prosenttia maailman energiankulutuksesta.
Fossiiliset polttoaineet ovat miljoonia vuosia sitten kasvaneiden kasvien tai eläinten jäänteitä. Auringon valon energia muuttuu kasvien yhteyttämisessä kemiallisen energian muotoon, hiilen yhdisteiksi, pääasiassa glukoosiksi eli rypälesokeriksi. Maan uumenissa eloperäiset materiaalit ovat sittemmin tislautuneet ja kiteytyneet fossiiliksi polttoaineiksi.
Polttoaineiden palaessa energia vapautuu lämmöksi tai voimalaitosten käyttövoimaksi. Fossiilisten polttoaineiden energia pitää siten liikenteen ja teollisuuden pyörät pyörimässä, talot ja tilat lämpiminä, ja tekee näin mahdolliseksi elintason jatkuvan nousun. Elintason noususta ovat viimeisen parin kolmenkymmenen vuoden aikana päässeet nauttimaan muutkin kuin rikkaiden maiden asukkaat. Materiaalinen elintason nousu merkitsee tavaroiden ja laitteiden ostamista ja käyttöä sekä lisääntyvää liikkumista.
Öljyä tarvitaan erityisesti liikenteen polttoaineena. Autojen lukumäärä on maailmassa nyt runsaat 500 miljoonaa, josta Yhdysvalloissa on runsaat 150 miljoonaa ja Kiinassa 30 miljoonaa.
Ennusteiden mukaan vuonna 2025, eli noin 17 vuoden päästä, Kiina ohittaa autojen lukumäärässä USA:n. Kummassakin maassa on silloin 200 miljoonaa autoa. Intia pääsee samaan automäärään vuonna 2035.
Kun muuallakin autojen määrä kasvaa, öljyyn perustuvan autoilun jatkuminen on mahdotonta. Sitä ei ilmasto kestä – eivätkä riitä öljyvaratkaan.
Tarjoaako bioenergia ratkaisun? Brasiliassahan autoilu perustuu sokeriruo’osta valmistettuun etanolipolttoaineeseen.
EU:n tavoite bioliikennepolttoaineille on 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta vuonna 2020. Yhdysvalloissa jo yli 20 prosenttia maissisadosta käytetään etanolin valmistukseen, mikä tuottaa siellä vajaat 3 prosenttia autoilun kuluttamasta liikennepolttoaineesta.
Ravintoaineista on tullut tärkeä liikennepolttoaineen raaka-aine. Onko öljyongelma siten osittain ratkaistu? Siirrytäänkö liikenteessä öljyriippuvuudesta ravintoaineriippuvuuteen?
Ravintoraaka-aineiden käyttö liikenteen polttoaineina on vain välivaihe. Se ei ole eettisestikään kestävä ratkaisu, koska ravinnosta on aikaa myöten yhä enemmän pulaa.
Elintason noustessa ravinnon kulutus kasvaa myös kehitysmaissa. Ravintoaineet ovat liian arvokkaita poltettavaksi liikenteen polttoaineina. Energiataloudellinen hyötysuhdekin on viljoilla heikko. Biopohjaisia polttoaineita liikenteen tarpeisiin tullaan kuitenkin kehittämään. Ns. toisen sukupolven bioenergian raaka-aineeksi kelpaavat myös biojätteet tai selluloosaa sisältävät raaka-aineet.
Liikennepolttoaineiden ravintoaineriippuvuus – missä sitä sitten onkin – on välivaihe siirryttäessä hyötysuhteeltaan tehokkaampiin bioraaka-aineisiin.
