- Blogit
- Metsä
Monissa tutkimuksissa halutaan selvittää kansalaisten tai vaikka jonkin ryhmän, kuten viljelijöiden tai metsänomistajien, näkemyksiä poliittisen päätöksenteon tueksi. Kyselyillä pyritään myös saamaan lisätietoa ilmiöistä käytännöllisten tai tieteellisten kysymysten selvittämiseksi. Ilmiötä tutkittaessa turvaudutaan monesti kyselylomakkeisiin, koska ne ovat usein ainoa keino selvittää kokonaisuuden ymmärtämisen vaatimia asioita.
Nykyisin erilaisia kyselyitä, markkinatutkimuksia ja mielipidetiedusteluja tulee varmaan jokaiselle liikaa. Lisäksi usein mielipidekyselyiden tuloksia raportoidaan julkisuudessa yksioikoisesti tai tuloksia tulkitaan tarkoitushakuisesti. Tämän seurauksena tutkimuskyselyillä saatujen vastausten määrät ovat pienentyneet ja tuloksiin on tullut sen myötä lisää epävarmuutta.
Olen ollut viime aikoina mukana toteuttamassa kyselytutkimusta sekä metsänomistajille että maanviljelijöille. Kummassakin tapauksessa näyttää siltä, että vaikka vastauksia saadaan juuri riittävästi tutkimusten tarpeisiin, määrät ovat selvästi pienempiä kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Suurempi vastausten määrä lisäisi tulosten luotettavuutta ja varmistaisi sen, että erilaiset näkemykset tulevat tuloksista riittävän hyvin esille.
Monet kyselylomakkeista ovat pitkiä ja voivat vaikuttaa vastaajista työläiltä täyttää. Miksi lomakkeet sitten ovat tällaisia? Jotta vastauksista voi tehdä johdonmukaisia päätelmiä, kysymykset pitää muotoilla hyvin yksiselitteisiksi ja vain yhtä asiaa koskeviksi. Kun tietotarpeita on paljon ja kaikki olennaiset asiat halutaan ottaa huomioon, kysymysten määrä kasvaa. Samalla vastaaja helposti kokee, että samaa asiaa kysytään lievästi eri näkökulmasta aivan liian monta kertaa.
Toinen vastaajia epäilyttävä asia on se, että kyselyissä usein kysytään henkilökohtaisia asioita esimerkiksi tuloista tai asenteista. Epäilyt ovat ymmärrettäviä, mutta tutkimuksen periaatteisiin kuuluu, että yksittäisten vastaajien näkemykset, saati tiedot, joista vastaajan voisi tunnistaa, eivät käy tulosten raportoinnissa ilmi. Usein nämä henkilökohtaisuuksilta tuntuvat asiat ovat juuri niitä, joiden selvittäminen on tulosten ymmärtämisen kannalta keskeistä.
Me tutkijat ymmärrämme vastaajien turhautumisen ja koitamme parhaamme mukaan tehdä kyselyistä mahdollisimman siedettäviä. Ilman kyselytutkimuksia päätöksentekijät joutuisivat tekemään ratkaisujaan vieläkin enemmän niin, että esimerkiksi erilaisten metsänomistajien tai viljelijöiden mielipiteet eivät vaikuttaisi päätöksiin. Suurkiitokset kaikille teille, jotka edelleen vastaatte tutkimuskyselyihin!
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 27.6.2016
