- Blogit
Kesäkuun lopulla saatiin lopulta päätökseen pitkään jatkunut vääntö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli capin uudistuksesta. Pitkien neuvottelujen aikana Suomessa maalailtiin kovasti uhkakuvia koko suomalaisen maatalouden perikatoon syöksevästä politiikkauudistuksesta.
Yhtenä suurimmista uhista kotimaiselle maataloudelle pidettiin uudistukseen sisältyvää viherryttämistä. Pelättiin, että viherryttäminen tarkoittaisi huomattavaa tiukennusta vallitseviin ympäristötuen ehtoihin.
Hurjimmissa uhkakuvissa maalailtiin Suomelle muuta EU:ta tiukempaa ympäristökuria. Ajateltiin, että korkea sitoutuneisuus ympäristötukeen ja ympäristön pitkälle viety huomioon ottaminen määräyksissä tarkoittaisi Suomelle tiukempia viherryttämistoimia kuin muille. Pelättiin, ettei kukaan voi päästä helpommalla ja ettei siitä, että ympäristöasioita on jo huomioitu, voi olla mitään hyötyä. Pikemminkin päinvastoin.
Pahana peikkona nähtiin vihertämisen osana oleva viljelyn monipuolistaminen. Vaatimus kolmen kasvin viljelemisestä koettiin kuoliniskuna monille karjatiloille. Lisäksi huhuttiin, että kaikki ohra, kaura, vehnä ja ruis laskettaisiin tässä yhteydessä yhdeksi ja samaksi kasviksi. Pelättiin, että viljatilat joutuisivat kylvämään myös kahta muuta kasvia, jotka eivät olisi viljoja.
Osa peloista perustui annettuihin virallisiin ehdotuksiin. Osa huhuihin, joiden alkuperä saattoi olla missä tahansa Brysselin ja naapurin tuvan välillä. Sanotaan, että pessimisti ei pety. Ja maatalouspolitiikkauudistusta odottava suomalainen tuottaja on kyllä vienyt pettymyksen minimoinnin äärimmilleen.
Nyt, kun cap-uudistuksesta on saatu aikaan poliittinen sopu, tiedetään jo sen verran, että viherryttämistoimenpiteet ovatkin selvästi pelättyä lievempiä. Mitään erityisesti Suomea koskevia ehtoja ei ole tulossa. Nurmivaltaisilta tiloilta monipuolistamista ei vaadita ollenkaan. Tampereen pohjoispuolella kaikille riittää kolmen kasvin sijasta kaksi kasvia. Ja viljakasvitkin laskettaneen kaikki eri kasveiksi.
Luomutuotannolta ei vaadita viherryttämistoimenpiteitä, koska sen katsotaan jo itsessään toteuttavan viherryttämistoimenpiteitä. Myöhemmin on vielä luvassa lisää toimenpiteitä, joilla jäsenmaat voivat korvata näitä viherryttämistoimenpiteitä. Ties vaikka sinne eksyisi mukaan toimenpiteitä, jotka ovat Suomessa jo olleet laajalti käytössä.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 15.7.2013
