- Blogit
- Ilmasto
Kirjoittaja on PTT:n kansantalouden tutkimusryhmän ekonomisti.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo kaikkialla maailmassa. Jotta lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen, on hiilineutraaliuden saavuttaminen keskeistä. Suomessa hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tähän pääseminen vaatii hiilidioksidipäästöjen pienentämistä ja hiilinieluihin panostamista.
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää lakimuutoksia – eli pakottamista – ja taloudellisten kannustimien rakentamista. Myös oikeudenmukaisuuden pohtiminen alueiden ja ihmisryhmien välillä esimerkiksi kustannusten jakamisessa on tärkeää.
Hyvä uutinen on se, että yli puolet suomalaisista pitää tavoitteita niin tärkeinä, että heidän mielestään kaikkien pitäisi tehdä elämänmuutoksia niiden saavuttamiseksi. Huonompi on se, että tutkimusten mukaan selvästi harvempi oikeasti muuttaa omaa käyttäytymistään.
Mutta joitain muutoksia voidaan saada pakottamattakin. Siihen tarvitaan nudge- eli nytky-menetelmiä.
Nytkyt ovat tapa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ilman pakottamista tai suuria rahallisia kannustimia, ja niin että ihmisellä säilyy valinnan mahdollisuus. Ideana on tehdä halutusta käyttäytymisestä niin helppo valittava kuin suinkin.
Nytky voi olla esimerkiksi tieto vertaisten toiminnasta: sähkönkulutusta on onnistuttu laskemaan lähettämällä kotitalouksille kirjeitä, joissa verrataan niiden sähkönkulutusta naapuruston keskiarvoihin. Tai nytky voi muuttaa toimintaympäristöä – on havaittu, että käytännölliset roska- ja kierrätyslavat lisäävät jätteidenlajittelua.
Kiinnostava on myös suomalainen ”hiilipilottitila”-kokeilu, johon osallistuvilla maatiloilla kokeillaan ja tutkitaan tieteellisesti hiiltä varastoivia viljelytoimenpiteitä. Toimet hyödyttävät ilmaston lisäksi viljelijää, ja tulokset sekä menetelmät leviävät omissa vertaisverkostoissa.
Nytkyistä on siis positiivisia kokemuksia, mutta ihmelääke ne eivät ole. Niiden suunnittelu, toteutus ja arviointi pitäisi aloittaa nopeasti. Näin saisimme käsityksen siitä, miten paljon voidaan saavuttaa ilman, että ihmisten valintoja rajoitetaan, ja missä määrin on turvauduttava kovempiin keinoihin kuten veroihin ja lainmuutoksiin.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.1.