- Blogit
Metsien kunto on lähtökohtaisesti hyvä. Ne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Suomen metsien puustoon kohdistuu tulevaisuudessa yhä suurempia toiveita ja tavoitteita. Puuston tulisi tuottaa kuitupuuta biotalouslaitosten jalostamiin tuotteisiin, energiapuuta uusiutuvan energian tavoitteita toteuttaville voimaloille sekä tukkipuuta puutuoteteollisuuden vientituotteisiin ja kotimaiseen rakentamiseen.
Suunnitellut sellu- ja biotalouslaitokset nostavat toteutuessaan puun hakkuutarpeen kotimaassa historiallisestikin suureksi. Havukuitupuun tarve lisääntyisi noin neljänneksen nykyisestä.
Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu metsähakkeelle 25 terawattitunnin eli noin 13 miljoonan kiintokuutiometrin käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä. Käytön pitäisi siis lisääntyä nykyisestä noin kolme miljoonaa kiintokuutiometriä.
Puutuoteteollisuus on panostanut viime vuosina uusiin vientimarkkinoihin, kun kotimainen kysyntä ja osa perinteisistä vientimaista on nyykähtänyt huonossa taloustilanteessa. Kun kotimaan ja Euroopan rakentaminen jälleen nousee, voidaan odottaa myös tukin kysynnän lisääntyvän.
Näiden lisäksi puiden pitää sitoa hiiltä ilmakehästä. Metsäbiomassan kysyntä kasvaa. Vastaako metsä huutoon?
Metsien kunto on lähtökohtaisesti hyvä. Ne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.
Metsänomistajilla on ratkaiseva rooli metsien tuottokyvyn vaalimisessa ja jopa parantamisessa. Hyvällä metsänhoidolla ja lannoituksella voidaan puuston kasvua edelleen lisätä. Hyvä taimikonhoito lisää ensiharvennuskertymää jopa 30 prosenttia. Myös koko kiertoajan taloudellinen tulos paranee. Nuorten metsien hoitorästejä on kuitenkin yli 1,5 miljoonaa hehtaaria. Hoitorästit laihduttavat myös metsänomistajan omaa kukkaroa.
Kasvatuslannoituksella lisätään puuston järeytymistä ja lyhennetään kiertoaikaa. Varsinaisesti kuitupuun tuotantoon tähtäävää lannoitusta tehdään harvoin. Metsän lyhyempi kiertoaika lisää kuitenkin myös kuitupuun saantoa; noin puolen kuitupuusta kertyy uudistushakkuista.
Lannoitus sopivilla mailla ja sopivassa kasvatusvaiheessa tuottaa jopa 20 prosentin sisäisen koron. Lannoituksilla pystytään korvamaan myös metsähakkeen korjuun mukana poistuneita ravinteita. Viime vuonna lannoitettiin jo lähes 20 000 hehtaaria yksityismaita, mutta mahdollisuuksia lisäykseen vielä on.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan – hyvän metsänhoidon avittamana.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 8.12.2014.
