”Muuttaisitko vuoristokylään?” Signe Jauhiainen

Osallistuin viime viikolla Euroopan
aluetaloustieteilijöiden kokoukseen, joka järjestettiin tänä vuonna Slovakian
pääkaupungissa Bratislavassa. Kokouksessa pidettiin yhteensä yli 600 esitelmää,
joten tutkimusaiheiden kirjo oli valtava.

Minun esitelmäni käsitteli
Suomen kuntauudistusta. Puheenvuoroni jälkeen jatkettiin sujuvasti esitelmällä,
jonka aiheena oli Belgian Flanderi, yksi Euroopan urbaaneimmista alueista.
Lopuksi saimme kuulla vielä Italian Piemonten aluesuunnittelusta. Muiden
tutkijoiden tapaaminen ja samojen tutkimuskysymysten tarkasteleminen uudesta
näkökulmasta on oman työn kannalta erittäin hyödyllistä, jopa
välttämätöntä.

Matkan mieleenpainuvin kohtaaminen oli keskustelu
itävaltalaisen tutkijan kanssa. Hän työskentelee tutkimuslaitoksessa, joka on
erikoistunut vuoristoalueiden tutkimiseen. Hänen esitelmänsä käsitteli
maahanmuuttoa. Tutkimuksessa oli havaittu, että Itävallassa myös vuoristoiset ja
syrjäiset alueet ovat hyötyneet maahanmuutosta, vaikka maan sisäisessä
muuttoliikkeessä ne ovatkin menettäneet väestöä. Tutkija totesi, että
maahanmuutolla nämä alueet voivat tasoittaa heikkoa väestökehitystään. Uuden
väestön myötä myös erilaisia julkisia ja yksityisiä palveluja voidaan ylläpitää
alueella, joten maahanmuutto nähtiin tutkimuksessa mahdollisuutena.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Itse asiassa
maahanmuuttotilastot näyttävät samalta myös Suomessa.

Suomessa ja
Itävallassa väestö vanhenee ja keskittyy kaupunkeihin. Väestönkasvu tulee
maahanmuutosta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2011 Suomeen muutti
ulkomailta 29 481 henkilöä ja Suomesta muutti pois 12 660 henkilöä. Yhteensä
tulijoita oli 16 821 henkilöä enemmän kuin lähtijöitä. Puolet maahanmuuttajista
tuli muista EU-maista.

Suurin osa maahan muuttaneista asettui
Uudellemaalle mutta tulijoita riitti ihan jokaiseen maakuntaa. Maahanmuuttajia
oli enemmän kuin maastamuuttajia Suomen kaikissa maakunnissa.

Maan
sisäinen muuttoliike on aina nollasummapeli. Yhden maakunnan muuttovoitto on
toisen maakunnan muuttotappio. Vuonna 2011 viisi maakuntaa sai muuttovoittoa
maakuntien välisellä nettomuutolla mitattuna.

Useissa maakunnissa tilanne
on toisenlainen: luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen ja maakuntien välinen
nettomuutto on samoin negatiivinen. Näidenkin maakuntien tilanne hieman paranee,
kun plusmerkkiset maahanmuuttoluvut lasketaan mukaan. Maahanmuutto vähentää
väestökatoa useilla alueilla – sekä Itävallassa että Suomessa.

 

Kolumni on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä PTT:n taloustutka-palstalla 3.9.2012