- Tiedotteet
- Kansantalous
Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat myllänneet käsityksiä huoltovarmuudesta ja kyseenalaistaneet yhteiskunnan kriittisten toimintojen riippuvuuden globaaleista arvoketjuista. Pellervon taloustutkimus PTT on aloittanut tutkimushankkeen, jolla selvitetään, miten teollisuuden huoltovarmuus voidaan saavuttaa tehokkaasti ja miten sitä voidaan vahvistaa. Tapausesimerkkinä on tekstiili- ja vaateala, ja tutkimusmenetelmiä voidaan soveltaa myös muuhun teollisuuteen.
”Viime vuosien häiriöt kansainvälisissä arvo- ja toimitusketjuissa alleviivaavat huoltovarmuuden tärkeyttä ja sitä, miten vaikea kriisejä on ennakoida. Muuttunut kansainvälinen tilanne korostaa paluuta perinteisempään varautumisajatteluun. On selvää, ettei huoltovarmuutta voida rakentaa ainoastaan kansainvälisten markkinoiden ja tuotantoketjujen varaan”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
PTT:n tutkimus selvittää keinoja, joilla huoltovarmuus voidaan saavuttaa taloudellisesti tehokkaasti sekä normaaliaikana että kriiseissä. Tutkimuksessa arvioidaan, miten esimerkiksi julkisilla hankinnoilla voitaisiin vahvistaa huoltovarmuutta.
Tapausesimerkkinä käytetään tekstiili- ja vaatealaa. Tutkimus selvittää, millaisilla toimintatavoilla alan toimijat pystyvät reagoimaan kysyntä- ja tuotantoshokkeihin, ja mitkä olisivat huoltovarmuustoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset alaan. Yhtenä erityiskysymyksenä pohditaan, miten vastuullisuus- ja ilmastonäkökulmat tulisi huomioida huoltovarmuuden suunnittelussa. Hankkeen yhteistyökumppanina ja rahoittajana on Suomen Tekstiili & Muoti ry.
Tekstiilialalla on tärkeä merkitys Suomen huoltovarmuudelle
Tekstiiliala on huoltovarmuuden kannalta keskeisessä roolissa muun muassa terveydenhuollon, viranomaisten ja puolustusvoimien suojavaatteiden ja varusteiden osalta. Huoltovarmuuden kannalta tekstiiliteollisuuden riippuvuus ulkomaisista välituotteista on kuitenkin korkea. Globalisaation myötä tekstiili- ja vaateteollisuuden tuotantoa on siirtynyt halvempien tuotantokustannusten maihin ja esimerkiksi koronapandemian aikana huoltovarmuuden haasteeksi havaittiin muun muassa materiaalien heikko saatavuus.
”Toimialan yritysten kannalta on tärkeää selvittää, miten kriittisen tekstiilituotannon toimintaedellytykset voidaan turvata myös normaalioloissa. Tuotannon muuttaminen ei tapahdu käden käänteessä, siksi tietopohjan lisääminen varautumista varten on hyvin tarpeellista”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.
”Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tekstiili- ja vaateteollisuuden lisäksi pohjatietona muilla teollisuuden aloilla. Samoin käytettyjä menetelmiä voidaan soveltaa muiden teollisuuden alojen huoltovarmuuden tarkasteluun”, kertoo PTT:n ekonomisti Emilia Gråsten.
Tekstiilialan näkemyksiä kerätään kyselyllä ja työpajalla
Tärkeä osa tutkimuksen toteutusta on online-kysely tekstiilialan toimijoille. Siinä selvitetään yritysten toimintamalleja sekä näkemyksiä ja kokemuksia erityisesti kansainväliseen kauppaan vaikuttavien kriisien aikana. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan, kuinka tekstiili- ja vaatealan arvoketjujen toimijat ovat pystyneet reagoimaan huoltovarmuuteen liittyviin kysyntä- ja tuotantoshokkeihin sekä millaisia vaikutuksia lähialuetuotannolla on huoltovarmuudelle.
Kysely lähetetään joulukuun alkupuolella Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsenyrityksille sekä kumppanijäsenille.
”Kannustamme kaikkia jäsenyrityksiämme vastaamaan tutkimuskyselyyn, jotta saisimme mahdollisimman kattavan käsityksen siitä, miten huoltovarmuutta tulisi tekstiilialalla varmistaa”, sanoo Marja-Liisa Niinikoski.
”Kyselyyn vastaamalla alan toimijat voivat jakaa omia kokemuksiaan viime vuosien kriiseistä sekä niistä tekijöistä, joiden avulla voisimme paremmin vastata tulevaisuuden huoltovarmuushaasteisiin Suomessa”, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.
Kyselyn lisäksi alan keskeisille toimijoille järjestetään työpaja tammi-helmikuun vaihteessa. Työpaja keskittyy erityisesti eri politiikkatoimien vaikuttavuuteen huoltovarmuuden kehittämisessä.
Tutkimus valmistuu maaliskuussa 2023.
Lisätietoja:
Pekka Kinnunen, pekka.kinnunen@ptt.fi, 040 1545 943
Marja-Liisa Niinikoski, marja-liisa.niinikoski@stjm.fi, 040 538 4541
