Miten varautua säistä johtuviin metsätuhoihin?

Viime vuosina erilaiset sääolosuhteista johtuvat metsätuhot ovat lisääntyneet. Lämpenevä ilmasto luo entistä otollisemmat olosuhteet lumi-, myrsky-, hyönteis- ja sienituhoille sekä metsäpaloille. Onko metsänomistajalla keinoja varautua tulevaan?

Kirjoittaja on metsäekonomisti Marjo Maidell

 

Viime vuosina erilaiset sääolosuhteista johtuvat metsätuhot ovat lisääntyneet. Lämpenevä ilmasto luo entistä otollisemmat olosuhteet lumi-, myrsky-, hyönteis- ja sienituhoille sekä metsäpaloille. Onko metsänomistajalla keinoja varautua tulevaan?

Kysymys kannattaa esittää, sillä tuhot iskevät metsänomistajan kukkaroon. Viime talvena Suomessa syntyivät historian suurimmat lumituhot, joista metsänomistajien laskennalliseksi tappioksi on arvioitu vähintään 22 miljoonaa euroa. Myrskytuhoista antaa esimerkin Helena-myrsky vuodelta 2014, joka kaatoi puuta noin 16 miljoonan euron arvosta. Juurikäävän on arvioitu aiheuttavan noin 50 miljoonan euron tappiot vuosittain. Laajemmilta hyönteistuhoilta ja metsäpaloilta on Suomessa onneksi vielä vältytty.

Vaikka metsätuhojen sattuminen omalle kohdalle on osaksi onnenkauppaa, täysin aseeton ei metsänomistaja kuitenkaan ole. Tuhoriskit voi ottaa huomioon omassa metsänhoidossa yhdistämällä saatavilla olevaa tietoa ja tervettä järkeä.

Tietoa on saatavilla esimerkiksi Luken tuulituhoriskikartasta, joka kuvaa todennäköisyyttä kuviolla seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuvalle tuulituholle. Saatavilla on myös Metsäkeskuksen julkaisemia maaperän kantavuutta kuvaavia karttoja. Vastaavia tietotuotteita olisi jatkossa hyvä kerätä keskitetysti yhteen paikkaan, jossa ne olisivat helposti kiinnostuneiden saatavilla.

Aktiivinen metsänomistaja ennaltaehkäisee metsätuhoja hyvällä metsänhoidolla. Ajallaan tehdyt, maltilliset harvennukset vähentävät lumi- ja myrskytuhojen todennäköisyyttä. Lajiston monimuotoisuudesta huolehtiminen lisää metsän vastustuskykyä hyönteistuhoille. Hyvin tehty leimikkosuunnittelu huomioi tuulituhoriskin sekä maan kantavuuden vaikutuksen juuristovahingoille ja juurikäävän leviämiselle.

Jos vahinko on jo sattunut, tappioita saa pienennettyä runkojen nopealla korjuulla. Tällöin puutavarasta voi saada paremman hinnan ja hyönteistuhojen todennäköisyys pienenee. Myös metsävakuutus paikkaa tappioita, riippuen vakuutuksen laajuudesta ja valitusta omavastuusta. Tällä hetkellä alle puolella metsänomistajista on puustolleen vakuutus.

Entä ne metsänomistajat, jotka eivät omatoimista metsänhoitoa tai tuhojälkien seurantaa juuri harrasta? Tässä saattaa tulevaisuudessa olla markkinarakoa uusille palveluille, jotka esimerkiksi tarjoavat etäällä metsästään asuvalle metsänomistajalle sekä tiedon nurin menneestä puusta että sen korjuun.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.3.2019