Miten työvoimakoulutus toimii työttömän ja järjestäjän näkökulmista?

Seuraavan vuoden aikana Pellervon taloustutkimus, Palkansaajien tutkimuslaitos ja MDI Public Oy selvittävät, miten työvoimakoulutus kohdentuu ja vaikuttaa työttömien työllistymiseen, mitkä olivat vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset työvoimakoulutukseen sekä miten työvoimakoulutuksen eri järjestämistavat toimivat. Lue lisää!

Seuraavan vuoden aikana Pellervon taloustutkimus, Palkansaajien tutkimuslaitos ja MDI Public Oy selvittävät, miten työvoimakoulutus kohdentuu ja vaikuttaa työttömien työllistymiseen, mitkä olivat vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset työvoimakoulutukseen sekä miten työvoimakoulutuksen eri järjestämistavat toimivat. Tutkimus selvittää työvoimakoulutuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta monipuolisesti useasta eri näkökulmasta.

“Tutkimme miten työvoimakoulutus vaikuttaa työttömien työllistymiseen, ja miten työvoimakoulutuksen kohdentuminen ja ohjaus toimivat erilaisille ryhmille, kuten työttömille, ammatinvaihtajille tai yrittäjyydestä kiinnostuneille”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Eri asiakasryhmien huomioimisen lisäksi vaikuttavuuden tarkastelu eri aikajänteillä tuottaa uutta tietoa. Työvoimakoulutuksen vaikutuksia työllistymiseen selvitetään sekä lyhyellä (1–2 vuotta), keskipitkällä (3–5 vuotta) että pitkällä (yli 5 vuotta) aikajänteellä. Kouluttautuminen on investointi inhimilliseen pääomaan, jonka vaikutukset voivat tulla ilmi vasta pitkän ajan kuluttua.

Muuttuiko työvoimakoulutuksen toteutus ja sisältö reformissa?

Ammatillinen koulutus uudistettiin Suomessa vuonna 2018. Reformissa painotettiin osaamisperusteisuutta, yksilöllisiä opintopolkuja sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Samalla uudistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen työnjakoa ammatillisen työvoimakoulutuksen järjestämisessä. Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyi osaksi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmää.

”Meitä kiinnostaa myös se, miten ammatillisen koulutuksen reformi on vaikuttanut työvoimakoulutuksen sisältöön ja toteuttamismalleihin, ja onko työvoimakoulutukseen osallistujissa mahdollisesti tapahtunut muutosta”, kertoo hankkeen ohjausryhmän jäsen Tiina Polo opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkimuksesta tietoa ja tukea työllisyyden kehittämiseen

Tutkimus perustuu työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaisilta, asiakkailta, työnantajilta ja oppilaitoksilta kerättyihin tietoihin. Tutkimus tukee työvoimapolitiikan kehitystyötä, jatkuvan oppimisen uudistamista sekä työllisyystavoitteita.

”Kiinnostavaa on, mitkä ovat ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan ja työllisyyteen eri aikajänteillä sekä kuinka hyvin koulutus vastaa työnantajien rekrytointi- ja osaamistarpeisiin. Lisäksi työvoimakoulutuksen eri järjestämistapojen ja hankintamenetelmien toimivuus on tärkeä näkökulma tutkimuksessa”, toteaa hankkeen ohjausryhmän jäsen Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hanke käynnistyi maaliskuussa, ja se päättyy maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS).   https://tietokayttoon.fi/-/tyovoimakoulutuksen-toimivuuden-ja-vaikutusten-arviointi

 

Hankkeen etenemistä ja uusi tuloksia voit seurata tältä sivulta!

 

Lisätietoja:

vanhempi ekonomisti Henna Busk, PTT
040 164 8136
henna.busk@ptt.fi