”Miten markkinat syntyvät?” Leena Kerkelä

                               Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 8.11.2010

Hallitus on energiapaketissa viime keväänä linjannut mittavat sitoumukset uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Linjaus on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä ja kansallista tavoitetta, jolla päästään EU:n tasolla 20 prosentin uusiutuvien osuuteen energian kokonaiskulutuksesta ja 10 prosentin biopolttoaineiden osuuteen liikenteen bensiinin ja dieselöljyn kulutuksessa. Mutta miten tämä kaikki toteutetaan?

Suunnitteilla on mittava tukipaketti niin syöttötariffien kuin muidenkin energiatukien muodossa. Tällä tavalla esimerkiksi metsähakkeella tuotetun energian määrän ennakoidaan lisääntyvän noin 25 terawattitunnilla, mikä edellyttää puupohjaisen energian tuottamista sekä kannoista ja hakkuutähteistä että harvennushakkuista.

Tulevaisuus näyttä, toteutuuko tämä tavoite nykyisten yritysten aloitteesta vai millaista uutta yritystoimintaa toimialalle syntyy. Kuka vastaa siitä, että metsästä saatava puuraaka-aine muuttuu lopulta lämmöksi, sähköksi tai biodieseliksi? Kuka tekee innovaatiot ja kantaa riskit? Millaisia palveluja markkinoilla tarvitaan?

Toteutuessaan energiapaketti tulee tukemaan kokonaan uusien tai kehittyvien markkinoiden syntymistä. Markkinoiden syntyminen edellyttää yksinkertaisimmillaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sopivalla hinnalla.

Taloustieteen isän, Adam Smithin mukaan, markkinat toimivat näkymättömän käden ohjaamana. Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä vaan heidän oman edun tavoittelustaan. Tämä perusanalyysi jättää kuitenkin vastaamatta sen millaisena yritystoimintana markkinat tulevat toimimaan.

Uusiutuvan energian tukipaketit eivät voi olla kannattavan yritystoiminnan perusta pitkällä tähtäimellä. Niitä voisi verrata ehkä siemenveteen, jota tarvitaan, kun kaivossa oleva veden pumppaus halutaan käynnistää. Sen lisäksi kaivosta on myös löydyttävä riittävästi vettä eli tarjontaa. Se, että raaka-aineen tarjonta loisi myös kannattavaa yritystoimintaa edellyttää teknologioita, joilla tuotannon jalostusarvo saadaan mahdollisimman suureksi. Huoli siitä, että muille toimijoille myönnetyt siemenvedet ehdyttäisivät omankin kaivon, lienevät toissijaisia.

Uusiutuvan energian markkinoiden syntymiselle tärkein edellytys tällä hetkellä lienee kyky ajatella riittävän suuresti. Monimuotoinen energiantuotanto tarvitsee monenlaisia yrityksiä, niin työvoimaa kuin pääomia hyödyntävää. Yritysrakenteen kehittymistä onkin mielenkiintoista jatkossa seurata.

Leena Kerkelä