”Miten käy dollarin?” Petri Mäki-Fränti, 8.10.2007

Euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollaria vastaan näyttää toistaiseksi syöneen vain harvojen suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä.

Voisiko tähän asti nähty dollarin heikentyminen kuitenkin olla vasta alkusoittoa? Voisiko sijoittajien kiinnostus dollarisijoituksiin romahtaa rahoitusmarkkinoiden myllerryksen ja Yhdysvaltain talouden ongelmien vuoksi siinä määrin että yhdellä eurolla saisi pian kaksi dollaria? Tämä leikkaisi viennin, tuotannon ja työllisyyden kasvua myös meillä, varsinkin nyt kun suuret palkankorotukset ovat syömässä vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Tällä hetkellä pelot dollarin syöksylaskusta ovat liioiteltuja. Valuuttakurssien vaihtelut ovat tyypillisesti alttiita ohimeneville ylilyönneille.

Tutkimukset osoittavat että valuuttakurssimuutoksia, varsinkin dollarin kurssia, on vaikea ennustaa talouden makromuuttujilla. Valuuttakurssien pitäisi talousteorian mukaan noudattaa maiden välisiä korko‑, inflaatio‑, ja kasvueroja, mutta varsinkin lyhyellä aikavälillä ne tottelevat myös sijoittajien oikkuja ja päähänpistoja.

Dollarin kurssia ovat viime vuosina tukeneet Kiinan, Venäjän ja öljyntuottajamaiden sijoitukset dollarimääräisiin arvopapereihin.

Vaikka markkinoilla on ollut pieniä merkkejä dollarivirtojen kääntymisestä poispäin Yhdysvalloista, suurta pääomien joukkopakoa on tuskin odotettavissa. Jos sijoittajat päästävät dollarin romahtamaan, ne kärsivät itse kaikkein suurimmat valuuttakurssitappiot. Ainakin Kiinalla on lisäksi kauppapoliittisia ja muita strategisia syitä tukea dollaria.

Yhdysvaltain suuret vaihto- ja kauppataseen vajeetkin tasapainottunevat muilla keinoin kuin heikon dollarin kautta. Heikko dollari auttaa toki jo nyt Yhdysvaltoja maksamaan vajeet pois sitä mukaa kuin maan vientiyritysten hintakilpailukyky kasvaa. Ulkomaankaupan osuus Yhdysvaltain taloudesta on kuitenkin niin pieni että tarvittaisiin todella suuri romahdus dollarin kurssissa, jotta se yksin riittäisi saamaan kauppataseen tarpeeksi ylijäämäiseksi.

Yhdysvaltain alijäämäinen ulkomaankauppa saadaankin tehokkaammin tasapainoon kotimaisin keinoin. Amerikkalaisten velat alkavat vaihtua saataviksi sitä mukaa kuin sikäläiset kuluttajat, yritykset ja julkinen talous alkavat säästää. Epävarmemmaksi käynyt työllisyystilanne onkin jo alkanut syödä kuluttajien luottamusta ja leikata sitä kautta yksityistä kulutusta. Luotonsaantikin on kiristynyt luottokriisin ja asuntojen hinnanlaskun seurauksena. Julkisella sektorilla liittovaltion budjettivaje on kutistumassa.

Eräässä tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin, että noin 70–80 todennäköisyydellä Yhdysvaltain vaihtotase sopeutuu nimenomaan sisäisen sopeutumisen kautta.

Suomen talouden kannalta dollarin kurssikehitystä tärkeämpää onkin, pystyvätkö Kaakkois-Aasian kehittyvät taloudet Kiinan johdolla toimimaan maailmantalouden vetureina, jos kasvu Yhdysvalloissa kunnolla hyytyy.

petri.maki-franti@ptt.fi