”Mistä tekijöitä metsätöihin?”, Anna-Kaisa Rämö

                                      Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 7.6.2010

Suomen metsätalous on muuttunut voimakkaasti viime sotien jälkeen. Vielä 1940 luvulla puu hakattiin ja kuljetettiin metsästä pääosin lihasvoimin. 1950-luvulla alkoi koneellistumisen aikakausi ja tänä päivänä puut hakataan sekä kuljetetaan lähes täysin koneellisesti. Myös metsänhoidossa menetelmät ovat muuttuneet ja teknologiaa kehitetään jatkuvasti eri työvaiheiden koneellistamiseksi.

Metsäteollisuus on käyttänyt vuosittain noin 60–70 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta noin 50 miljoonaa kuutiometriä on hakattu kotimaan metsistä. Puulle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa, vaikka metsäteollisuus onkin sulkenut tehtaitaan Suomessa. Puun tuonnin supistuminen ja uusiutuvan energian voimakas lisääminen pitävät yllä kotimaisen puun kysyntää. Jotta puu saadaan jatkossakin metsistä markkinoille, tarvitaan ammattilaisia tekemään metsätöitä sekä käyttämään ja kuljettamaan koneita.

Ammattitaitoisten metsätyöntekijöiden löytäminen on viime vuosina ollut ajoittain vaikeaa. Etenkin metsäkoneenkuljettajien tarve on kasvanut koko 2000-luvun. Metsureiden tarve on sen sijaan vähentynyt, mutta heitäkin tarvitaan. Metsurikunta alkaa olla varsin ikääntynyttä ja lähivuosina suuri joukko siirtyy eläkkeelle. Tällä hetkellä tarvitaan vuosittain pari sataa uutta metsuria, mutta koulutukseen hakeutuu vain noin neljännes tästä määrästä. Metsureiden tarvetta lisää tulevaisuudessa metsänomistajien muuttuvat vaatimukset metsien käsittelylle ja tarve saada vaihtoehtoja raskaalle konekalustolle.

Metsätyö on pääosin melko yksinäistä. Työ on myös edelleen fyysisesti raskasta, vaikka työmenetelmät ovatkin merkittävästi kehittyneet. Työn raskautta lisäävät hankalat työasennot sekä ulkotyöhön liittyvät olosuhdetekijät. Tämä vähentää metsätyön arvostusta sekä ammattiin hakeutuvien nuorten määrää.

Metsätyötä voidaan katsoa myös toisesta näkökulmasta. Vaikka työ on usein urakkaluonteista ja aikatauluihin sidottua, on se itsenäistä ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa jossain määrin myös työaikoihin ja työn kulkuun. Työn yksinäisyys voi merkitä mahdollisuutta nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Erähenkiselle ihmiselle metsätyö tarjoaa mahdollisuuden yhdistää työ ja harrastus. Kaikkiaan metsätyö on vaativaa ja edellyttää monipuolista osaamista. Se edellyttää niin metsänhoidollista osaamista kuin teknillisiä valmiuksia ja tietotekniikan hallintaakin. Työssä on siis myös vetovoimatekijöitä ja haasteita.

Jotta metsätyöntekijöitä on riittävästi jatkossakin, on nuoria pystyttävä houkuttelemaan alalle. Tämän onnistuminen edellyttää, että työolosuhteita ja työviihtyvyyttä kehitetään edelleen. Työn tarjoamia mahdollisuuksia ja työn hyviä puolia on tuotava nykyistä paremmin esille. Kaikkiaan on tärkeää, että alalle hakeu-

tuu siellä viihtyviä henkilöitä. Tämä on tärkeää sekä ammattitaitoisen metsätyövoiman riittävyyden kannalta että työurien pidentämiseen tähtäävien suunnitelmien kannalta. Tulevasta tarpeesta on huolehdittava ajoissa, sillä huomisen työvoima kasvatetaan ja koulutetaan tänään!

Anna-Kaisa Rämö