- Blogit
Kesä lähestyy ja pian maanteiden varsilta voi taas ostaa tuoreita mansikoita ja monia muitakin elintarvikkeita. Elintarvikkeiden suoramyynnissä onkin koko joukko mahdollisuuksia. Jos välikäsiä ei tarvitse käyttää, viljelijän saama osuus ruuan hinnasta nousee. Samalla myös maatilojen kannattavuuden pitäisi parantua ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittyä.
Suorakauppaa ei kuitenkaan tule eikä tilojen kannattavuus parane, jos kuluttajat eivät koe saavansa lisäarvoa siitä, että ostavat ruokaa suoraan viljelijöiltä. Ja ilmeisesti sitä lisäarvoa ei aina pystytä tuottamaan, sillä suoramyynnin osuus Suomessa myydyistä elintarvikkeista on ollut viime vuosina vähenemässä. Monissa muissa maissa suoramyynti kuitenkin kasvaa ja kukoistaa, joten mitään perusteellista vikaa suoramyynnissä ei ajatuksena voi olla.
Kuluttajien uskotaan kuitenkin olevan jatkuvasti kiinnostuneempia terveellisemmästä ja turvallisemmasta ruuasta. Suoramyynti on varsin luonteva ja tehokas mahdollisuus myydä kuluttajille puhdasta lähiruokaa. Lähellä kuluttajaa puhtaasti tuotettua ruokaa terveellisempää ja turvallisempaa ruokaa on nimittäin vaikea kuvitella. Varsinkin, jos kuluttaja voi ruokaa ostaessaan kysyä tuottajalta, miten ruoka on tuotettu.
Suurimmalle osalle kuluttajista ei kuitenkaan riitä se, että he tietävät ruuan olevan lähellä tuotettua, puhdasta ja terveellistä. Lisäksi ruuan pitää olla laadultaan erinomaista. Eikä moni kuluttaja tule lähteneeksi ostamaan porkkanoita maalaistorilta, vaikka ne olisivat parempia kuin kaupasta saatavat, jos kaiken muun joutuu kuitenkin hakemaan kaupasta.
Onnistuakseen suoramyynti tarvitsee markkinointitoimenpiteitä ja asiakaslähtöistä ajattelua. Samoja keinoja, joiden avulla vähittäiskaupatkin kasvattavat markkinaosuuksia. Lähiruuan ostamisesta kiinnostuneet kuluttajat saadaan yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan liikkeelle korostamalla markkinoinnissa ruuan vitamiini- ja ravinnepitoisuutta, jäljitettävyyttä, puhtautta sekä tuotannon läheisyyttä. Vaikka kuluttaja ei välttämättä ole erityisen kiinnostunut lähiruuasta, hän on yhä useammin kuitenkin kiinnostunut elintarvikkeiden turvallisuudesta ja kotimaisuudesta. Jotta nämä kuluttajat saadaan ostoksille suoramyyntipisteisiin, heidän on voitava nähdä suoramyynnin mainoksissa laaja valikoima houkuttelevia ja korkealaatuisia tuotteita.
Maaseudun elinvoimaisena pitämisessäkin kaivataan luonnollisesti innovatiivisuutta, mutta aina ei tarvitse keksiä jotain kokonaan uutta. Myös muiden tekemiä keksintöjä voidaan käyttää hyväksi. Jos kuluttajat ovat valmiita maksamaan selkeää lisähintaa ulkomailla kasvatetuista, valmiiksi pestyistä ja pilkotuista salaattisekoituksista, miksei lähellä tuotettu ja sekoituksen tehneen ihmisen myymä salaattisekoituskin menisi kaupaksi suoramyyntipisteessä?
