Miksi parjatuille miniasunnoille on kysyntää?

Miniyksiöt ja -kaksiot ovat täyttyneet viime vuosina nopeasti. Ahtaille kanakopeille näyttää riittävän kysyntää. Mistä tämä ilmiö kertoo? Perustuuko kova kysyntä aidoille asumispreferenssien muutoksille?

 

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen / Twitter: @KeskisenPeetu

 

Miniyksiöt ja -kaksiot ovat täyttyneet viime vuosina nopeasti. Ahtaille kanakopeille näyttää riittävän kysyntää. Mistä tämä ilmiö kertoo? Perustuuko kova kysyntä aidoille asumispreferenssien muutoksille?

Vilkaistaanpa hiukan asumistilastoja. Tilastokeskuksen mukaan vuokra-asunnoissa asui vuoden 2017 lopussa yhteensä 878 000 asuntokuntaa, mikä vastaa lähes kolmasosaa kaikista asuntokunnista. Pelkästään 2010-luvulla kasvua on tullut yli 100 000 asuntokuntaa.

Tämä kasvu on peräisin ennen kaikkea vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kasvusta. Vuonna 2017 näissä kovan rahan asunnoissa asui 561 000 asuntokuntaa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän verrattuna vuoden takaiseen.

Tulojen suhteen tarkasteltuna huomion arvoista on se, että vuokra-asumisen yleisyys on lisääntynyt myös keskituloisten joukossa 2010-luvulla. Keskituloisilla asuntomuodon valinta ei ole niin usein pakon sanelemaa kuin pienituloisilla kotitalouksilla. Vuokralla eivät siis asu enää pelkästään ne, joilla ei ole omistusasuntoon varaa.

Kotitalouksien elinvaiheen suhteen tarkasteltuna vuokra-asuminen on suhteellisesti lisääntynyt melkein kaikissa ryhmissä viimeisten vuosien aikana. Suhteellisesti eniten kasvua on tullut alle 35-vuotiailla. Vuokralla asuminen on lisääntynyt merkittävästi myös pareilla, joilla on alakouluikäisiä lapsia.

Asumispreferenssit ovat siis urbanisoituneet.

Halutaan enemmän kerrostalo- kuin omakotitaloasumista. Asumispreferensseihin vaikuttavat erityisesti isot maailmanlaajuiset trendit, kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen. Kaupungeissa asutaan tiiviimmin, yksin asuvia on enemmän ja lapsiperheitä vähemmän.

Asumisessa etenkin kaupunkiseuduilla arvostetaan yhä enemmän vapautta, joustavuutta ja helppoutta. Asutaan trendikkäällä asuinalueella kaupungin sykkeessä lähellä palveluita. Kahviloiden ja ravintoloiden merkitys on kasvanut urbaanin kaupunkikulttuurin kehittymisen myötä. Miniasunnot mahdollistavat asumisen kaupungin sykkeessä.

Ennen ostettiin isompi talo, nykyään reissataan mieluummin Balille. Materian sijaan rahat laitetaan kokemuksiin ja elämyksiin, jotka koetaan vähintään yhtä hyvänä investointina kuin arvoansa nostava asunto.

Miniasuntoja siis tarvitaan. Eri asia on se, ratkaisevatko ne asuntopolitiikan pidemmän aikavälin kysymyksiä. Mutta selvää on se, että oman kodin arvo ei määrity pelkästään neliömetrien mukaan.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.1.2019