- Blogit
- Kansantalous
Hallitus julkisti jo keväällä kärkihankkeiden yhteydessä liikenneverkon kuntoa koskevan rahoituspakettinsa. Liikenneverkkoon tullaan käyttämään 600 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.
Liikenneverkon kunto on eittämättä rapistunut ja korjausvelka on noussut yli 2 miljardiin euroon. Verkon kunnossapitoon suunnattujen rahojen ostovoima on viime vuosina myös heikentynyt voimakkaasti, vaikka nimellisesti rahoitus onkin pysynyt entisellä tasollaan.
Tieverkon saama rahoitus käytetään hallituksen mukaan vanhan verkon kunnossapitoon ja kunnostamiseen. Koko verkkoa ei kuitenkaan voida korjata uudenveroiseksi, eikä se olisi taloudellisesti järkevääkään. Toteutettavien hankkeiden tulisikin olla sellaisia, joiden avulla saadaan mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus liikennejärjestelmän toimintaan. Käytännössä toimenpiteillä pitäisi luoda taloudellista toimeliaisuutta. Näin veronmaksajien rahoille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Ongelmana hallituksen kärkihankkeessa on kuitenkin se, ettei liikenneväylien kunnostamisen tuottavuusvaikutuksia tunneta kovin hyvin. Hallituksen kärkihankkeethan tähtäävät Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen, mikä on ylipäätään kunnianhimoinen tavoite. Hankkeilla tulisi siis olla myös positiivisia pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia. Pelkät rakentamisen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset jäävät lopulta varsin pieniksi.
Liikenneverkkoon kohdistuvilla uusilla investoinneilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus koko kansantalouden tuottavuuteen. Kriteerinä tulee toki olla hankkeen tarve ja järkevyys. Uusien hankkeiden hyödyt pienenevät Suomen kaltaisissa maissa, joilla on jo kattava liikenneverkko.
PTT:n viime vuonna tekemän analyysin mukaan elinkeinoelämän kuljetuskustannusten kannalta olennaisia ovat erityisesti pullonkaulat, kuten painorajoitetut sillat ja tieosuudet, jotka pakottavat kuljetukset kiertoteille. Tien pinnoitteen kunnolla on tämän analyysin mukaan pullonkauloja pienempi vaikutus.
Analyysit tien kunnon taloudellisista vaikutuksista ovat kuitenkin vielä vaillinaisia. Mahdollisimman järkevien ja tarpeellisten hankkeiden valikoiminen voi siten osoittautua haastavaksi. Kärkihankkeen kannalta kyse on hankkeiden välisestä priorisoinnista, johon ELY-keskuksilla ei nykyisellään ole kovin hyviä välineitä. Käytännössä kunnostustyöt tulisi kohdistaa niille tieverkon osuuksille, joiden kunnostamisella on suurin positiivinen vaikutus kansantalouden kasvuun.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 14.9.2015
