- Blogit
Pitäisikö kaikki taloudellinen toiminta arvioida
ilmastokriteereillä? Näyttäisivätkö tulokset siltä, että ilmastonmuutoksen
torjunta on saanut muiden tavoitteiden joukossa painoarvon nolla tai sitä
suuremman luvun? Ykköstä tuskin saadaan mistään taloudelliseksi toiminnaksi
arvioitavasta aloitteesta tai liiketoiminnasta. Toiminnan ainoana tarkoituksena
ei ole ilmastonmuutoksen torjunta edes EU:n energia- ja
ilmastonmuutosstrategiassa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on kirjattu osaksi
energia- ja ilmastostrategiaa, mutta ehdoilla, joiden kanssa siitä tulee tavoite
muiden joukossa. Ensinnäkin energia- ja ilmastopolitiikan tulee tukea kestävää
kasvua. Toisaalta päästöjen vähentämistä ei haluta tehdä rajoittamalla
liikkuvuutta, joka on koko Euroopan unionin perusta. Liikkuvuus tarkoittaa niin
ihmisten liikkumista kuin tavaroiden ja palvelujen liikkumista. Molempien
edistäminen lisää energiankulutusta sekä päästöjä.
Ilmastonmuutoksen
torjunta ei siis ole urheilua, jossa tavoitteet ovat selvät ja jossa niihin
pyritään määrätietoisesti. Vaihtoehtona voitaisiin siis ajatella, että lisätään
ilmastonmuutoksen torjunta osaksi kaikkea muuta toimintaa ja pyritään lisäämään
sen painoarvoa niissä.
Tästä löytyy useita esimerkkejä.
Kehityspolitiikassa
ilmastonmuutoksen torjunta on jo usein osa toiminnan
arviointia. Alue on kuitenkin yksi haastavimmista. Kuinka voidaan vaatia
kehittyviä maita asettamaan suurta painoa ilmastonmuutoksen torjunnalle, kun
köyhyys on koko ajan läsnä ja mahdollisuudet elinolojen parantamiseen täytyy
asettaa etusijalle?
Teollisuuspolitiikan tukemisessa ilmastonmuutoksen
torjunta ei toimi ilman uhkia ja rangaistuksia. Esimerkiksi kaivostoiminnan
kehittäminen hiilineutraaliksi vaatii vahvoja kannustimia ja toimivia
markkinoita. Pelkillä suosituksilla tai brändiin vetoamisella ei päästä pitkälle
markkinoilla, joilla tuotetaan homogeenisia metalleja suurilla kustannuksilla.
Nettovaikutus voi kuitenkin olla päästöjen kannalta niitä vähentävä, jos
kaivostoiminnan avulla korvataan muualla maailmassa tuotettua, vielä
hiili-intensiivisempää tuotantoa.
Aluekehitys on ilmastonmuutoksen
torjunnan kannalta ensi näkemältä ristiriidassa. Miten voidaan vähentää
kasvihuonekaasuja, jos samaan aikaan suositaan hajautettua yhdyskuntarakennetta,
sallitaan liikkuvuuden lisääminen yksityisautoilun kautta ja tuetaan
teollisuudenaloja, jotka usein nojautuvat
energiaintensiivisyyteen?
Bioenergian kehittämisestä löytyy tällaisia
synergioita aluetalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan välille. Paikalliset,
kotimaiset energialähteet tarjoavat työtä maakuntiin, nojaavat päästöttömään
biomassaan ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen,
siirtämistä rekkojen avulla alueelta toiselle. Vielä kun saataisiin se tehokas
biojalostamo joka maakuntaan.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 11.3.2013
