Mikä ihmeen biotalous?

Biotalous on vakiinnuttanut asemansa varsinkin metsäalan käsitteistössä muutaman viime vuoden aikana. Tänä päivänä on jo normaalia kuulla puhuttavan biotaloudesta, kun viitataan uudistuvaan metsäsektoriin. Biotalous pitää sisällään kuitenkin paljon muutakin.

Vasta valmistuneen Suomen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan ”taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen”. Metsäsektori on toki tässä merkittävässä asemassa ja sisältyy ainakin kolmen jälkimmäisen tuottamiseen joko suoraan tai välillisesti.

Biotalous muodostuu monista toimialoista. Biotalousstrategian mukaisesti siihen luetaan kuuluvaksi ainakin maatalous, elintarviketeollisuus, metsätalous, puutuoteteollisuus, massa- ja paperiteollisuus, rakentaminen, kemianteollisuus, lääketeollisuus, uusiutuva energia, veden puhdistus ja jakelu, sekä luontomatkailu-, metsästys- ja kalastuspalvelut.

Vuonna 2011 näiden toimialojen, eli biotalouden, tuotoksen arvo oli noin 60 miljardia euroa ja työllisyys 320 000 henkeä. Metsäsektori, johon kuuluvat metsätalous ja metsäteollisuus, muodostivat tuotoksesta välittömästi 41 prosenttia ja työllisyydestä 27 prosenttia.

Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Strategiassa ei arvioida kehityssuuntia erikseen eri toimialoille, vaan yhtenä keskeisenä ajatuksena on luoda toimialarajat ylittäviä toimintamalleja.

Tulevaisuudessa biotalouden eri toimialojen rajat tulevatkin osin hälvenemään. Tämän seurauksena tulemme näkemään aivan uudenlaisia tuotteita, jotka voivat synnyttää kokonaan uudenlaista liiketoimintaa.

Hyvä esimerkki eri toimialojen osaamisen yhdistämisestä on metsäteollisuuden sijoittuminen energiamarkkinoille. Yhdistämällä tietoa puubiomassan kemiallisista ominaisuuksista, logistiikkaratkaisuista ja energiamarkkinoista on pystytty luomaan kilpailukykyisiä tuotteita fossiilisille polttoaineille.

Äänekoskeen suunniteltava sellua tuottava tehdaskin nimitettiin biotuotetehtaaksi. Yhtä lailla monia nykyisin jo toimivia sellutehtaita voitaisiin kutsua biotuotetehtaiksi, sillä näissä on yhä tärkeämpää selluprosessin sivuvirroista syntyvien materiaalien jatkojalostaminen korkean lisäarvon biotuotteiksi.

Uusi biotalous ei ole korvaamassa nykyistä metsäteollisuutta Suomessa. Päinvastoin, metsäteollisuuden perinteiset tuotteet muodostavat biotalouden tukipilarin, jonka ympärille voidaan rakentaa uudenlaista tuotantoa.

Uudet tuotteet luovat uusi työpaikkoja ja lisäävät hyvinvointia. Samalla nykyisistä prosesseista tulee kannattavampia, mikä turvaa tältä osin olemassa olevia työpaikkoja.

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 2.6.2014