- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli METSO on aloittanut toisen toimintakautensa 2008–2016. Ensimmäinen kausi 2003–2007 onnistui tehdyn arvion mukaan hyvin. METSO onnistui tavoitteissaan luoda uutta toimintakulttuuria ja monipuolistaa monimuotoisuuden turvaamisen keinovalikoimaa. Ohjelmat yhdistävät metsien suojelun ja talouskäytön. Pääpaino on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa yksityismailla. Ohjelman pääperiaatteina yksityismailla ovat metsäomistajien vapaaehtoisuus ja menetettyjen tulojen korvaus.
Erilaisia keinoja on tarjolla yksityisen suojelualueen perustamisesta tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun, lisäämiseen talouskäytössä olevissa metsissä. Päätös pitäytyä omistajille vapaaehtoisissa keinoissa pitää myös sisällään riskin riittävän pinta-alan ja luontoarvojen saavuttamisesta. Ohjelman onnistumiselle onkin olennaista se, tarjoavatko maanomistajat sopivia kohteita tarvittavissa määrin.
METSO-ohjelmat ovat onnistuneet luomaan myönteisen, yhteistyöhön perustuvan ilmapiirin metsien monimuotoisuuden turvaamiselle. Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa kyselyyn osallistuneista metsänomistajista katsoi asenteensa metsien monimuotoisuuden turvaamista kohtaan muuttuneen myönteisemmäksi METSO-ohjelman myötä. Ensimmäisellä kaudelle kaikki määrärahat käytettiin ja tarjottuja kohteista olisi ollut runsaasti enemmänkin. Avainasemassa METSOn menestykselle kaudella 2003–2007 oli metsänomistajien myönteinen suhtautuminen METSOon. Myös metsä- ja ympäristöorganisaatioiden kenttähenkilöstön aktiivisuus metsänomistajien suuntaan niin turvaamiskeinojen kuin -kohteidenkin osalta on tärkeää.
Myönteinen vastaanotto metsänomistajien keskuudessa ei ole sinänsä yllättävää. Tutkimusten mukaan yli kolmasosa suomalaisista metsänomistajista jättää tarkoituksella jonkin alueen käsittelemättä tai metsänhoito tehdään luontoarvoja vaalien. METSO onkin mahdollisuus suomalaisille metsänomistajille saada korvaus ja tunnustusta aikaisemmin omaehtoisesti tehdystä luonnonhoidosta ja -suojelusta.
Vapaaehtoisten keinojen ensimmäisen kauden pilottiprojektien perusteella voidaan päätellä, että erityisesti puukaupoissakin aktiiviset metsänomistajat tuntevat sekä METSOn keinot että omien metsäkohteidensa mahdollisuudet. Myös luonnonsuojelullisesti suuntautuneet metsänomistajat tuntevat METSOn. Haasteena niin metsätaloudessa kuin metsien monimuotoisuuden turvaamisessa ovatkin passiiviset metsänomistajat, jotka eivät tunne metsiensä mahdollisuuksia, joskus eivät edes palstansa sijaintia.
