”Metsistä monenlaista hyvinvointia” Anna-Kaisa Rämö

Metsä on liittynyt keskeisesti suomalaisten elämään koko
historiamme ajan. Metsästä on saatu niin polttopuut ja rakennustarpeet kuin
ruokaa pöytään ja rohdot lääkitsemiseen. Metsä on liittynyt myös uskonnon
harjoittamiseen esimerkiksi erilaisten rituaalien tapahtumapaikkana.

Tänä
päivänä metsä tarjoaa edelleen puuta lämmittämiseen ja teollisuutemme
tarpeisiin. Se tarjoaa myös työtä monelle suomalaiselle sekä suoraan että
välillisesti ja turvaa siten tuhansien toimeentulon. Harvoin kansalaiset
kuitenkaan ajattelevat ensimmäiseksi kansantaloutta tai teollisuutta ja
työpaikkoja, kun puhutaan metsästä. Useimpien suomalaisten mielissä metsä on
tärkeä ennen kaikkea ulkoilu- ja virkistyspaikkana tai henkisen voiman
lähteenä.

Suomalaisten suhde metsään on yleensä läheinen ja
tunnepitoinen. Meillä metsiä on suurimpienkin kaupunkien läheisyydessä, joten
lähes kaikilla suomalaisilla on myös mahdollisuus hyödyntää metsiä monin tavoin.
Tutkimuksissa on havaittu metsän suuri merkitys erityisesti rauhoittumis- ja
hiljentymispaikkana: Hyvin moni suomalainen pakenee metsään arkipäivän kiirettä
ja kaupunkien jatkuvaa hälyä ja melua. Metsässä saatetaan kokea hyvinkin harras
tunnelma ja moni tuntee metsässä vahvaa yhteenkuuluvuutta luonnon
kanssa.

Metsällä on myös suuri merkitys suomalaisten vapaa-ajan vietossa.
Metsissä ulkoillaan, lenkkeillään, hiihdetään ja retkeillään. Metsissä on
mahdollista myös yhdistää huvi ja hyöty esimerkiksi marjastuksen ja sienestyksen
parissa. Luonnon tarkkailu on niin ikään suosittua metsäympäristössä.
Metsämaisema tarjoaa puolestaan kauneuselämyksiä monille. Kaikki tämä edistää
ihmisten henkistä vireyttä ja fyysistä jaksamista.

Metsän suora
taloudellinen merkitys on suurimmalle osalle suomalaisista vähäisempi kuin muut
hyödyt. Marjojen, sienten, yrttien ja muiden metsän tuotteiden keräilystä moni
saa kuitenkin pieniä lisätuloja talouteensa tai täydennystä
ruokapöytäänsä.

Metsien merkitys Suomen kansantaloudessa säilyy varmasti
jatkossakin suurena. Taloudellisen hyvinvoinnin ylläpito tarvitsee myös
henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia kansalaisia. Niinpä metsien merkitys
tällaisen hyvinvoinnin edistämisessä korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun
työelämän vaatimukset yhä kiristyvät ja työurat pidentyvät. Siksi olisi tärkeää,
että metsien käyttöä koskevissa suunnitelmissa ja päätöksenteossa metsien tärkeä
tehtävä hyvinvoinnin ylläpitäjänä otetaan huomioon.