”Metsänomistus on sijoittamista” Jyri Hietala

                   MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 17.10.2011

Metsän kiertoaika Suomessa on useita kymmeniä vuosia,
jonka aikana rahaa realisoituu vain muutamana vuotena. Metsä vaihtaa
omistajaansa useimmiten perinnön tai sukupolvenvaihdoksen kautta, jolloin siitä
ei tarvitse maksaa todellisen markkinahinnan mukaista vastiketta. Metsään
liittyy paljon tunnearvoja, joita on vaikea mitata rahassa.

Nämä ovat
erityispiirteitä, minkä johdosta monien metsänomistajien on vaikea mieltää omaa
metsää puhtaasti sijoitukseksi. Metsällä on kuitenkin markkinoilla hinta kuten
esimerkiksi asunnolla tai osakkeella. Metsä tuottaa puunmyynnistä tuloja samalla
tavoin kuin sijoitusasunto vuokratuloja tai osake osinkoja.

Metsällä on
perinteisiin sijoituksiin nähden myös selvä etu. Se on riskittömämpi vaihtoehto.
Metsän arvonvaihtelut ovat muita sijoituksia pienemmät eikä sisällä samanlaista
tappioriskiä kuin osakkeet. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan onnekkaita olivat
ne, joilla rahat olivat kiinni metsässä. PTT:n ennustama talouden supistuminen
ensi vuonna uhkaa jälleen niitä, joilla rahat on kiinni arvopapereissa.
Kääntöpuolena, metsän tuotto jää usein pitkällä aikavälillä matalammaksi kuin
muissa sijoituksissa.

Ehkä juuri metsän erityispiirteistä johtuen
metsänomistukselle ei ole muodostunut vakiintunutta taloudellista
ajattelutapaa.Harva metsänomistaja esimerkiksi seuraa kuinka metsäkiinteistöjen
hinnat kehittyvät edes vuositasolla.Asuntojen hintatasoa voidaan seurata
kuukausittain ja osakekursseja jo päivittäin.

Kansallisen metsäohjelman
yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä metsänomistamisen ammattimaisuutta.
Ratkaisuksi tähän on esitetty muun muassa metsän tuotonmittaamista tilatasolla
ja siten taloudellisen ajattelun tuomista vielä lähemmin osaksi metsänomistajien
päätöksentekoa.

Sijoittamisen tarkoituksena on saada sitoutuneelle
pääomalle tulevaisuudessa tuottoa.Metsäkiinteistöistä käytävä kauppa voisi siten
yleistyä erityisesti niiden osalta, jotka kokevat tuoton liian matalaksi
vaihtoehtoisiin sijoituksiin nähden.

Tulevaisuudessa metsänomistajien
kaupunkilaistumisen kasvaessa myös tunnesiteet metsiin vähitellen hälvenevät.
Tällöin metsien sijoitusluonne voi vahvistua luonnostaan. Kehitys tietäisi
lisätöitä metsänhoito- ja korjuutöitä tekeville yrityksille, kun oman työn osuus
metsissä vähenisi.

Metsä on sijoitus.Metsänomistajien päätösten tueksi
tarvitaan siksi samanlaisia työkaluja kuin mitä useimpien muiden
sijoitusinstrumenttien kohdalla on ollut mahdollista saada jo pitkään.

Jyri Hietala