”Metsäkato etenee lamasta huolimatta”, Matleena Kniivilä, 24.8.2009

                                                MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Suomen metsäsektorin tilanne on vaikea. Kun paperin ja muiden metsäsektorin tuotteiden kysyntä on pientä, ei raakapuullakaan ole menekkiä. Metsäteollisuustuotteiden vienti on tippunut reippaasti. Keväällä se oli yli 30 prosenttia alhaisempaa kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Suomi ei ole yksin ongelmansa kanssa. Taantuma on maailmanlaajuinen eikä hyvin mene muuallakaan.

Taantuman vaikutukset näkyvät kovina esimerkiksi niissä kehitysmaissa, joissa raakapuun tai metsäsektorin muiden tuotteiden viennillä on merkitystä. Kansainvälinen trooppisen puun järjestö ITTO arvioi aiemmin tänä vuonna, että Norsunluurannikolla on vuoden sisällä hävinnyt lähes puolet metsäsektorin työpaikoista. Metsäsektorin viennin ennustettiin siellä putoavan yli puoleen aiemmasta. Myös esimerkiksi Malesian ja Indonesian metsäsektoreilla on kärsitty lomautuksista ja työttömyydestä.

Metsäsektorilla laman vaikutukset eivät kuitenkaan jää työpaikkojen ja tulojen menetyksiin. Taloudellisia vaikutuksia pitempiaikainen vaikutus – ja vaikutus joka näkyy koko maailmassa – on sillä, että talouskriisi voi lisätä kehitysmaissa laittomia hakkuita ja johtaa kestävän metsätalouden entistäkin pahempaan laiminlyömiseen. Näin siitäkin huolimatta, että metsäsektorin tuotteiden kysyntä on monin paikoin romahtanut.

Taantuman aiheuttama köyhyys lisää metsän raivausta viljelyyn. Yhteiskunnan pienentyneet resurssit taas vähentävät mahdollisuuksia metsätalouden kestävyyden valvontaan ja metsien suojeluun. Lisääntynyt työttömyys pakottaa etsimään vaihtoehtoisia keinoja hankkia toimeentulo ja tekemään esimerkiksi laittomia hakkuita. Kaikki nämä edistävät metsien häviämistä. Toisaalta metsien kannalta positiivinen vaikutus on sillä, että suurta metsätuhoa aiheuttavia kaupallisia hankkeita laitetaan rahan puutteessa jäihin. Tämä vaikutus voi kuitenkin olla väliaikainen.

Metsien häviäminen on yksi suurimmista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä tekijöistä. Talouskriisi iskikin pahimpaan mahdolliseen aikaan. Kun lopulta maailmassa tunnutaan olevan jossain määrin yksimielisiä siitä, että jotenkin ilmastonmuutosta olisi estettävä, rahaa on entistä vähemmän käytettävissä.

Omista talousongelmistaan huolimatta teollistuneiden maiden pitää varmistaa, että kehitysmaille löytyy tukea kestävän metsätalouden edistämiseen ja metsäkadon estämiseen. Suomella metsäalan suurmaana luulisi olevan paljon annettavaa. Metsäkadon pysäyttämiseen on panostettava nyt, oli lama tai ei, sillä kohta se on jo myöhäistä.

matleena.kniivila@ptt.fi