- Tiedotteet
- Metsä
Metsäalan ammattilaisten työnkuva ja toimintaympäristö ovat suuressa muutoksessa muun muassa digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän metsäkeskustelun vuoksi. Metsäammattilaiset tarvitsevatkin jatkossa uusia taitoja ja osaamista työhyvinvointinsa takaamiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n koordinoima selvitys. Selvityksessä on esitetty tätä varten valmennuspaketteja, joiden pilotoinnin aloittaa Työtehoseura jo kevättalvella.
Selvityksessä tarkasteltiin metsäammattilaisten toimintaympäristön kehitystä ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin 2020-luvulla erilaisten muutosajurien kautta. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio.
”Kehityksen ennakoiminen auttaa ymmärtämään tulevia osaamistarpeita. Metsäalalla tarvitaan uudenlaista osaamista, kuten viestintä-, asiakaspalvelu- ja digitaitoja. Muutokseen varautuminen on kriittistä, jotta ihmiset voisivat työssään hyvin”, kertoo metsäekonomisti Marjo Maidell.
Tulevaisuuden osaamistarpeina tunnistettiin lisäksi muun muassa metsänomistajien erilaisuuden ymmärtäminen, ajankäytön hallinta sekä esimies-, myynti- ja markkinointivalmiudet.
Selvityksen tulokset on julkaistu interaktiivisena infografiikkana osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/metsaalan-tyohyvinvoinnin-muutosajurit-2.html Tulosten pohjalta on muotoiltu ehdotuksia valmennuskokonaisuuksiksi, jotka tarjoavat valmiuksia työhyvinvoinnin parantamiseen.
Ilmastonmuutos ja kiihtyvä metsäkeskustelu muuttavat metsäalan työtä
Moni suomalainen metsänomistaja on tottunut turvautumaan päätöksissään metsäammattilaisiin ja näin tapahtuu myös jatkossa. Omistajilla voi olla kasvavaa kiinnostusta keinoihin, joilla metsänhoidossa voidaan esimerkiksi hillitä ilmastonmuutosta tai turvata luonnon monimuotoisuutta. Kaupungistumisen lisäämä etämetsänomistajuus voi kasvattaa metsänhoitotöiden teettämisen tarvetta.
Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista myös se, miten metsäammattilaiset pystyvät jatkossa tunnistamaan työlleen ja itselleen kriittiset ristiriitatilanteet sekä ratkomaan niitä.
”Lisääntynyt metsäkeskustelu ja eriävät mielipiteet voivat olla hämmennyksen ja ahdistuksen lähde, mutta keskustelu tarjoaa myös mahdollisuuden vaikuttaa. On nähtävissä, että metsäalan organisaatiot tulevat oman viestintänsä lisäksi rohkaisemaan asiantuntijoitaan osallistumaan metsäkeskusteluun. Tämän tueksi kaivataan rohkaisua ja työkaluja”, sanoo Marjo Maidell.
Selvityksen pohjalta muotoiltiin kuusi valmennuspakettia metsäammattilaisille
Hankkeessa muotoiltiin muutosajurien ja aiemman tutkimuksen pohjalta ehdotuksia metsäammattilaisten valmennuskokonaisuuksiksi. Näiden tavoitteena on tarjota valmiuksia muutosten käsittelyyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kokonaisuudet ovat:
• Eväät ruohonjuuritason someviestintään ja valmiudet varautua viestintäkriiseihin
• Mitä työ sisältää? Mistä sirpaleisuus johtuu? Osallistava työntutkimus keinona jäsentää työtä
• Toimintatyylit erilaisuuden ymmärtämisessä perustuen sertifioituun DISC-toimintatyylianalyysiin
• Sovitteluosaamisen soveltaminen metsäalalla
• Aivoergonomia: kognitiivinen ergonomia metsäammattilaisten arkeen sopeuttaen
• Eettisten ristiriitojen vaikutuksen lieventäminen metsäammattilaisen työssä
”Valmennuskokonaisuuksien kehittämiseksi mahdollisimman tehokkaasti metsäalan työhyvinvointia tukeviksi toivomme saavamme monipuolisesti kokemuksia erilaisilta metsäalan osaajilta”, summaa Henna Hurttala Työtehoseurasta. Hän rohkaisee olemaan yhteydessä, jos valmennuspilotointiin osallistuminen kiinnostaa.
Hyvinvoiva metsäalan osaaja 2030 -hankkeen toteuttivat PTT, Työtehoseura, Metsäteho ja Metsäkeskus, ja sitä on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Hankkeen tulosten infografiikka on osoitteessa https://www.ptt.fi/metsaalan-tyohyvinvoinnin-muutosajurit/
Lisätietoja:
Marjo Maidell, PTT, 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi
Henna Hurttala, Työtehoseura, 050 329 7498, henna.hurttala@tts.fi
